Suomi sijoittui tämän syksyn koripallon EM-kisoissa 55 vuoden tauon jälkeen kahdeksan parhaan joukkoon. Jatkumoa kuitenkin jo löytyy, sillä Susijengi varmisti aiemmin tänä kesänä paikkansa ensi vuoden MM-kisoihin Aasiaan.
Suomella on jo myös paikka seuraaviin EM-kisoihin kolmen vuoden päähän, sillä Suomi isännöi yhtä EM-alkulohkoista.
Pelipaikka on kuitenkin auki. Yle kertoi maaliskussa, kuinka haku tehtiin elokuussa 2021 Helsingin nimissä, mutta hallissa pelaaminen ei ole ollut Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen vaihtoehto. Helsingin areenan omistajiin kuuluu länsimaiden pakotelistoilla olevia venäläisiä.
Maaliskuussa Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara kertoi Koripalloliiton keskustelleen Tampereen kanssa ja Tampereen kaupunki oli suhtautunut EM-alkulohkon isännöimiseen Tampereen areenassa myönteisesti. Tuolloin Tammivaara kertoi, että päätöstä pelipaikasta ei tarvitse hirveän nopealla aikataululla tehdä.
Kansainvälisen koripalloliiton Fiban Euroopan johtaja Kamil Novak puhuu kuitenkin vain Tampereesta, kun Yle Urheilu kysyi Novakin odotuksista tuleviin EM-kisoihin Suomessa.
– Nyt meillä on supermoderni areena. En ole vielä ollut Tampereella, mutta olen nähnyt areenan. Olemme ymmärtänyt, että se on tällä hetkellä yksi moderneimmista areenoista Euroopassa, korkeista odotuksistaan Suomea kohtaan puhunut Novak sanoi.
Koripalloliitto twiittasi pian uutisen jälkeen, että Tampere on varteenotettava vaihtoehto, mutta päätöksiä vuoden 2025 EM-kisapaikasta ei ole vielä tehty.
Koripalloliiton puheenjohtaja Timo Elo kertoi Yle Urheilulle Berliinissä, että alkulohko pelataan ehkä Tampereella.
– On aidosti auki, onko pelipaikka Tampere vai Helsinki. Se ratkaistaan lopullisesti varmaan vuodenvaihteen jälkeen, Elo totesi.
Muut EM-alkulohkojen isännät ovat Latvia, Kypros ja viimeiseksi tänä viikonloppuna valittu Puola. Latviassa pelataan EM-kisojen jatkopelit. Koripallon suurmaat loistavat siis poissaolollaan isäntien joukosta, mutta Novak puhuu muutoksista hakusysteemissä.
– Slovenian vuoden 2013 EM-kisojen jälkeen vaihdoimme systeemiä ja teimme pienemmille maille mahdolliseksi kisojen hakemisen. Suomi on hyvä esimerkki. En usko, että Suomi voisi järjestää koko kisoja. Nyt he ovat toista kertaa kahdeksaan vuoteen alkulohkon isäntänä, Novak totesi.
Hehkutusta esimerkillisille suomalaisfaneille
Suomalaiset koripallofanit ovat tulleet tutuksi aiemmissa arvokisoissa. Nytkin paikalle Prahan alkulohkoon saapui 5 000 suomalaista, ellei jopa enemmänkin, kannustamaan Susijengiä.
Novakin mukaan Kansainvälisessä koripalloliitossa osattiin odottaa runsasta määrää suomalaisia tämän syksyn EM-kisoissa.
– Suomi on esimerkki muille maille. He kannustivat joukkuettaan fantastisesti. Prahassa oli myös taas suomalainen koulu. Fanit pystyivät tulemaan lasten kanssa paikan päälle. Nämä ovat niitä positiivisia asioita EM-kisojen ympärillä. Fanikulttuuri ei ole vain peleihin menemistä. Kaikki voivat olla vähän kateellisia Suomelle, Novak kehui ja nosti toiseksi esimerkiksi Liettuan kannattajat.
Puheenjohtaja Elon mukaan EM-kisoissa muiden maiden puheenjohtajat ovat ihmetelleet suomalaisfanien upeaa toimintaa.
– Fanit ovat iso osa koripallokulttuuriamme. He käyttäytyvät hyvin. He kannustavat omiaan, eivätkä buuaa muille. He käyttäytyvät hyvin ulkopuolella kenttää, Elo kehui.
Ensi vuoden syyskuussa pelattavat MM-kisat käydään Filippiineillä, Japanissa ja Indonesiassa. Filippiinien pääkaupungissa on kolme alkulohkoa, kaksi jatkolohkoa ja pudotuspelit. Indonesian pääkaupungissa Jakartalla ja Japanissa Okinawalla on kaksi alkulohkoa ja yksi jatkolohko.
Matka on suomalaisfaneille huomattavasti pidempi aiempiin arvokisoihin verrattuna. Kun Suomi pääsi vuonna 2014 MM-kisoihin villillä kortilla, pelit käytiin Espanjassa Bilbaossa.
– Toivon lajin kannalta, että mahdollisimman moni suomalainen matkustaa paikan päälle, Novak toteaa.
Päivitetty kello 20.27. Lisätty Koripalloliiton twiitti.
Päivitetty kello 21.48. Lisätty Koripalloliiton puheenjohtajan Timo Elon kommentit.
Lue lisää: