Nordstream-kaasuputken räjähdysten seuraaminen on lisännyt Jukka Savolaisen työtaakkaa.
Varsinaisena yllätyksenä ne eivät Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtajalle tulleet. Aiemmin Rajavartiolaitoksen ja EU:n palveluksessa työskennellyt Savolainen osasi odottaa jotain vastaavaa sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan.
Meriturvallisuuden asiantuntija on varoittanut Itämeren hybridiuhista jo pitkään, ja Ukrainan sodan alettua entistäkin äänekkäämmin.
Kaasuputkien räjähdykset saattoivat olla vasta alkusoittoa tulevasta. Kaasuvuodot vaimenevat meressä pikku hiljaa, mutta räjähdysten tutkinta ja siitä seuraava poliittinen vääntö saattaa kestää pitkään.
Räjähdykset tapahtuivat Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähettyvillä talousvyöhykkeellä, joka ei ulotu minkään Itämeren valtion aluevesille. Tämä todennäköisesti vaikeuttaa räjähdysten syyn ja syyllisten löytämistä.
– Sinne saa kuka tahansa mennä sukeltamaan ja selvittämään, mitä putkelle on tapahtunut, Savolainen sanoo.
Selvityksiä voi siten tulla useita. Kaasuputket omistaa Venäjä. Kreml on ilmoittanut, että se lähettää alueelle aluksensa tekemään tutkimuksia.
– Venäjä voi tehdä sen ja koska Tanskan ja Ruotsin aluevesille ei tarvitse mennä, niin sinne voi lähettää myös sotalaivan rikkomatta kenenkään oikeuksia.
“Illuusio Itämerestä”
Savolainen luotaa eteenpäin talvikuukausiin, joissa hän näkee erilaisia uusia hybridiuhkia. Ne liittyvät tavalla tai toisella Venäjään, joka on Ukrainan konfliktin edetessä näyttäytynyt entistä enemmän arvaamattomana, aggressiivisena ydinasevaltiona.
Venäläiset sota- ja kauppa-alukset nauttivat kansainvälisen lain suomista oikeuksista Itämerellä. Kansainvälisen merialueen sulkeminen niiltä tai niiden liikkumisen estäminen olisi sotatoimi Venäjää vastaan.
– Eli jos Venäjä alkaisi käyttäytyä häiriköivästi Itämerellä, sen aluksia ei alettaisi hevillä pysäyttää, Savolainen muistuttaa.
Venäjä saattaisi vaikkapa järjestää sotaharjoituksia häiritsevän lähellä Suomen aluevesiä.
Astetta vakavampia ovat kaasuputkien räjähdysten tapaiset hybridiuhat, joiden taustalla voi olla sekä valtiollisia että yksittäisiä toimijoita.
– Nato-jäsenyys tuo Suomelle turvaa, mutta ajatus Itämerestä tulevana Naton sisämerenä on osittain illuusio, Savolainen sanoo.
Merimiinat lamauttivat Turkin talouden
Savolainen heijastaa neuvotteluhuoneen valkokankaalle kuvan yhdestä mahdollisesta uhasta Suomenlahdella.
Kuvassa on kosketusmiina, jollaisia kellui viime keväänä Mustallamerellä.
Kosketusmiina on laivojen ja sukellusveneiden tuhoamiseen tarkoitettu, paikalleen sijoitettu tai meressä ajelehtiva miina. Sen räjähdepanos laukeaa, kun laiva saapuu sen läheisyyteen.
Turkin merivoimat jäljitti kolme merimiinaa maan rannikolla, lähimmillään vain 160 kilometrin päässä Istanbulista. Ne tehtiin vaarattomiksi, mutta vasta sen jälkeen, kun ne olivat jo aiheuttaneet vakavia taloudellisia vahinkoja.
Uutinen merellä kelluvista miinoista lamautti meriliikenteen Euroopan ja Aasian solmukohdassa Bosporinsalmella. Suurista talousvaikeuksista jo valmiiksi kärsineen Turkin ulkomaankauppaan tuli notkahdus.
Meriliikenteen vakuutusmaksut nousivat kaikkialla maailmassa, mutta etenkin Mustallamerellä. Laivayhtiöiden tiedetään maksaneen enimmillään viisi miljoonaa dollaria vain yhteen Bosporinsalmen läpäisyyn myönnetystä vakuutuksesta.
Miinojen alkuperää ei ole pystytty jäljittämään. Ne ovat voineet uida meressä pitkiä matkoja pullopostin tavoin.
Epäilykset liittyvät Ukrainan sotaan.
Ukraina on miinoittanut Mustanmeren ja Venäjä Krimin niemimaan satamiaan. Miinoja on saattanut lähteä ajelehtimaan niistä. On myös mahdollista, että joku taho on tuonut miinoja Turkkiin laivaväylien läheisyyteen tarkoituksenaan estää Ukrainan viljakuljetuksia.
Kiistellyt viljakuljetukset Ukrainasta eri puolille maailmaa käynnistyivät kesäkuussa, ja niiden reitti kulkee Bosporinsalmen läpi.
“Koko EU:n huoltovarmuutta nostettava”
Mikäli samanlaisia merimiinoja kelluisi Itämerellä, seurauksena olisi vakavia ongelmia meren pohjukassa sijaitsevan Suomen taloudelle.
– Luojan kiitos Suomessa ollaan huoltovarmuusjärjestelmällä valmistauduttu tukemaan merenkulkua kriisitilanteissa. Jos merikuljetusten hinnat nousevat äkisti, myös vientiteollisuutemme kilpailukyky voi vaarantua nopeastikin, Savolainen sanoo.
Huoltovarmuusjärjestelmällä pyritään takaamaan yhteiskunnan välttämättömien toimintojen jatkuminen kriisitilanteessa. Asiantuntija ehdottaa, että suomalaiset esittäisivät vastaavaa järjestelmää koko EU:hun.
– Suomalaiset virkamiehet pitää saada tekemään aloitteita eurooppalaisen merenkulun resilienssin kehittämisestä. Se tarkoittaisi myös unionin yhteistä varmuusrahastoa. Näiden aloitteiden vieminen käytäntöön kestää kauan, mutta aika olisi nyt kypsä aloittaa tuo työ.
Savolainen arvioi, että Venäjä yrittää häiritä läntisiä yhteiskuntia ainakin niin kauan kuin Ukrainan konflikti jatkuu. Hän näkee Venäjän johdon pelaavan strategista “eskalaatiopeliä”, mikä voi johtua epätoivosta. Valmistautumisessa on otettava kaikki vaihtoehdot huomioon.
– Vaaran aikojahan tässä eletään, kun kerran ydinpommeistakin jo puhutaan. Toisaalta tilanne voi myös selkiytyä nopeastikin, koska viime aikaisten tapahtumien perusteella näyttää siltä, että Venäjällä alkaa olla eväät syötyinä.
Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan, 9.10. klo 23 asti.
Lue lisää: