Suomen kilpailukyky paranee, koska meillä on päästy Venäjän kaasusta kaikkein nopeimmin eroon. Pohjoismainen puhdas ja halpa energia voi kiinnostaa tulevaisuuden investoijia.
Talvituulten suunta voi vaikuttaa jopa EU:n motivaatioon tukea Ukrainaa, arvioi France24-kanava. Siperiasta puhaltava kylmä tuuli auttaisi Putinia, kun pakkasessa värjöttelevän Euroopan huomio kääntyisi pois Ukrainasta. Länsituulet ovat yleensä leudompia.
Varhaiset sääennusteet viittaavat uutistoimisto Reutersin mukaan pakkasrintamaan joulukuussa, mistä seuraisi kulutuspiikkejä ja energiapulaa.
Saksalainen talouslehti Handelsblatt puolestaan pelkää leutoa ja tyyntä talvea, jolloin tuulivoimalat seisoisivat. Vaikka Saksan kaasuvarastot ovat jo 95-prosenttisesti täynnä, ne eivät välttämättä riitä kovin pitkälle ensi vuoteen.
EU-maat ovat sopineet leikkaavansa kaasun käyttöä 15 prosenttia ensi talvena, mutta sekään ei Brysselin laskelmien mukaan ole tarpeeksi, jos talvesta tulee kylmä.
Ja mikäli kaasuvarastot hupenevat talvella lähes tyhjiin, ensi syksynä niitä on vielä nykyistäkin vaikeampi täyttää. Nyt varastoihin on haalittu myös venäläistä kaasua, jota enää ei ole. Suomessakin kaasu voi loppua kesken kylmimpinä talvipäivinä.
Miten Venäjän aiheuttamaa energiapulaa nyt torjutaan? Alla listattuna kriisinratkaisun neljä pulmaa – ja Suomen mahdollisuus.
Pulma 1: Suhde itsevaltiaisiin
Suurin osa esimerkiksi kaasunkulutuksen jättimaan Saksan polttoaineesta tulee jo Venäjän sijaan Norjasta ja Hollannista. Myös Yhdysvallat toimittaa ennätysmäärän nestemäistä maakaasua Eurooppaan.
Sen lisäksi poliitikot ovat kiertäneet shoppailemassa energiaa muun muassa Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa UAE:ssa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kehotti taannoin EU-maita "ratkaisemaan energia-asian" Persianlahden maiden kanssa.
Italia on tehnyt kevään jälkeen isot sopimukset Algerian kanssa, Bulgariaan alkaa tulla uutta putkea pitkin kaasua Azerbaidzanista.
Esimerkiksi Qatar, Saudi-Arabia, UAE ja Azerbajdzan ovat itsevaltiaiden hallitsemia maita.
Näistä kolme ensimmäistä kuuluu öljynviejämaiden Opec-järjestöön, joka vastikään päätti leikata öljyntuotantoa pitääkseen hinnat korkeina. Mailla voi olla intressejä säädellä tuontia Eurooppaan poliittisista syistä.
Juuri kesällä Nato määritteli energiasopimusten tekemisen Algerian kanssa riskiksi Euroopalle, koska tämä on viimeksi keväällä käyttänyt kaasua poliittisena painostuskeinona Espanjaa kohtaan.
Suomalaisten asiantuntijoiden mielestä uusista sopimuksista syntyy uusia riskejä.
– Tässä tosiaan on kyseessä valtioita, jotka eivät aina jaa meidän ihmisoikeuskäsityksiämme. Voi miettiä millaisia vastuullisuuskysymyksiä siitä nousee, että minkälaista tuotantoa esimerkiksi yritysten asiakkaat haluavat ostostensa kautta tukea, VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi.
– Pidemmällä aikavälillä voi muodostua uusia riippuvaisuuksia maihin, jotka eivät jaa eurooppalaisia arvoja, ja voidaan päätyä samankaltaisiin tilanteisiin kuin mitä nyt on Venäjän kanssa, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.
Pulma 2: Kiire
Euroopan maat haalivat kaasua ennätyskalliilla, kun ne pyrkivät täyttämään varastoja talvea varten. Kun kaasusta on lisäksi niukkuutta, toimitaan myyjän markkinoilla.
Suomalaiset asiantuntijat ymmärtävät kiireen hankkia kaasua lähes keinolla millä hyvänsä. Yhteiskunnat tarvitsevat energiaa pysyäkseen pystyssä.
Saksa kuitenkin tuhlasi kallista aikaa, kun se ei heti Venäjän hyökkäyksen alussa kevättalvella alkanut suunnitella irtautumista venäläisestä kaasusta. Vielä kesällä maan hallitus luotti vankasti Venäjän kaasuun.
– Muuallakaan ei ole oltu riittävän selkeitä siitä, että vanhasta on pakko luopua. Pitäisi tehdä selväksi, että siirtymä [pois fossiilisista] on välttämätön. Että nyt kyseessä ovat väliaikaiset hätäratkaisut, Laukkanen sanoo.
Myös Leskelän mielestä tulisi pitää kirkkaana tavoitteena, että kyse on vain siirtymäkauden ratkaisuista. Kaikessa tohinassa pitäisi varmistaa se, että fossiilisista polttoaineista päästään mahdollisimman nopeasti eroon.
– Kun joudumme irrottautumaan yhden diktatoorisen maan vallasta, niin ei ole hyvä, että hyppäämme toisten diktatuurien kaulaan. Eikä se parane sillä, että jaamme [energiasopimuksia] useammalle diktaattorille, Leskelä sanoo.
Tärkeintä on hänestä huolehtia siitä, että eurooppalaiset kodit ja yritykset selviytyvät tästä talvesta.
– Samalla pitää varmistaa riittävästi energiaa seuraavallekin lämmityskaudelle ja talvea varten, ja miettiä pidemmän aikavälin suunnitelmia kaikessa rauhassa, hän sanoo.
Pulma 3: Tukipaketit
Kiireessä voidaan tehdä äkkiliikkeitä, jotka saattavat johtaa ongelmiin tulevina vuosina.
Kun EU-maat tukevat kansalaisiaan verohelpotuksilla ja avustuspaketeilla hintojen noustessa, ne auttavat samalla ihmisiä jatkamaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Jos samalla ei ohjata investointeja puhtaaseen energiaan, riippuvuus öljystä, kaasusta ja kivihiilestä jatkuu.
– Keski-Euroopassa on erittäin isot mahdollisuudet, että kriisi pitkittyy useiden vuosien mittaiseksi, Leskelä sanoo.
Esimerkiksi Saksa aikoo tukea kansalaisiaan ja yrityksiään valtavalla 200 miljardin euron tukipaketilla.
– Saksa edistää siinä omien kansalaistensa ja oman teollisuutensa etua, ja riski on se, että se sitoo Saksan jatkossakin näihin samoihin energialähteisiin, Leskelä sanoo.
Leskelän mukaan tukipaketteja ja mahdollisesti energiayhtiöiden voitoista perittäviä veroja pitäisi ohjata uuden energian investointeihin.
– Se on ainoa kestävä tie irti tästä kriisistä, mikä meillä on, hän sanoo.
Marita Laukkasen mielestä on tärkeää, että ilmastotavoitteista ei tingitä kriisin keskelläkään. Fossiilisista polttoaineista irrottautuminen vaatii valtavia, pitkäaikaisia investointeja.
– Silloin olisi tärkeää pitää investointihoristontti vakaana, eli se näkymä mikä yrityksillä on tulevaisuuteen, Laukkanen sanoo.
Pulma 4: EU-maiden kilvoittelu
Hinnat nousevat osaltaan myös siksi, että maat nokittavat toistensa tarjouksia kiertäessään energiaostoksilla. EU yrittää löytää yhteisiä toimintatapoja huippukokouksessa ensi viikon lopussa, jotta maat eivät kärsi toistensa edesottamuksista.
Valtiot eivät ole keskenään yksimielisiä edes siitä, millaista energiaa nyt tarvitaan.
Espanja arvioi voivansa toimittaa esimerkiksi algerialaista kaasua muille jopa 18 prosenttia nykyistä enemmän, jos ensin remontoidaan Kataloniasta Pyreneiden läpi Ranskaan tulevaa kaasuputkea. Tätä MidCat-putkihanketta tukevat sekä Saksa että Espanja.
Sen sijaan putken kauttakulkumaa Ranska kieltäytyy hankkeesta muun muassa ympäristösyistä ja siksi, että remonttiin kuluisi useita vuosia, eikä se ratkaisisi nykykriisiä.
Italia ja Saksa taas suunnittelevat kaasuyhteistyötä Argentiinan kanssa, vaikka hanke ei vaikuta aikataulullisesti järkevältä. Kaasun nesteytyslaitosten rakentaminen kestää vuosia, ja tuona aikana investoinnit olisivat pois ilmastoinvestoinneista.
Samalla EU-maiden pitäisi sopia, miten kumppanimaita kuten esimerkiksi Moldovaa voidaan tukea. Kaikki Moldovan käyttämä maakaasu tulee Venäjältä. Putinin hallinto on jo nyt puristanut ruuveja ja vähentänyt toimituksia Moldovalle sekä nostanut hintoja.
Suomi saa kilpailuetua
Suomi käytti jo ennen sotaa vähemmän venäläistä maakaasua kuin Keski-Euroopan maat suhteessa koko energiankulutukseen. Se on myös onnistunut pääsemään maakaasusta muita nopeammin eroon.
Hyvä uutinen on sekin, että kaikki maassa kulutettu energia on pian itse tuotettua. Energiateollisuuden Leskelän mukaan näyttää, että sähkön hinta palautuu piikin jälkeen nopeimmin "normaaliksi" Pohjoismaissa.
Kun energia on samalla sekä puhtaampaa että edullisempaa kuin esimerkiksi Saksan fossiilienergia, siitä seuraa kilpailuetua.
– Suomella ja myös Ruotsilla on nyt erittäin hyvät mahdollisuudet olla puhtaan sähkön maita, joissa sähkön hinta on kilpailukykyistä. Voimme houkutella tänne halutessamme paljon uuden energian investointeja, Leskelä sanoo. Hänen mielestään Suomi tarvitsisi "ehdottomasti" uuden teollisuusstrategian.
Samaan aikaan Saksassa joudutaan säästämään ja tuomaan ulkomailta teollisuuden välituotteita, joiden valmistukseen kuluu paljon energiaa.
– Meillä on paljon koneiden ja laitteiden vientiä, niin Saksan siirtymätoimet voivat myös vauhdittaa suomalaisten tuotteiden kysyntää, VATT:n Laukkanen arvelee.
Herättääkö energiakriisi ajatuksia – voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan klo 23:een asti tässä alla.
Lisää aiheesta:
Saksa joustaa ydinvoimasta luopumisesta ja pitää kaksi voimalaa valmiudessa ensi kevääseen asti