Nyrkkeilijät ottelivat olympiamitaleista ensimmäisen kerran St. Louisissa vuonna 1904. Silloin nyrkkeilijät saivat otella useammassa eri sarjassa. Vuodesta 1984 sarjojen määrä on ollut 12.
Vuoden 1952 kisoista lähtien pronssimitaleja on jaettu jokaisessa sarjassa kaksi. Aiemmin pronssista on oteltu vielä erikseen.
Nyrkkeilyn olympiamitalit ovat jakautuneet 62 eri maan kesken. Näin laskettuna se onkin yleisurheilun jälkeen ”levinnein” olympialaji. Yleisurheilussa mitalit ovat jakaantuneet 79 maana kesken.
Olympiavoittajista raskaan sarjan ammattilaisten maailmanmestariksi ovat iskeneet Floyd Patterson (kultaa 1952), Cassius Clay (1960), Joe Frazier (1964), George Foreman (1968), Leon Spinks (1976) ja Lennox Lewis (1988)
Sarjoihin kiintiöt
Suuria muutoksia olympiakehissä ovat olleet päänsuojusten ottaminen käyttöön 1984, arvostelu pistekoneella 1992, Sydneyssä ensikertaa otteluaikana 4x2 minuuttia (ennen 3x3 min.).
Sydneyssä on ensimmäistä kertaa mukana osallistuja kiintiöt: 28 nyrkkeilijää sarjaa kohden paitsi kahdessa ylimmässä (91 kg ja yli 91 kg) 16 iskijää.
Suomen nyrkkeilijät esiintyivät ensimmäistä kertaa olympiakehässä Amsterdamissa 1928. Suurimman mitalisaaliinsa Suomi sai vuonna 1970. Tuolloin Helsingin kisoissa 1952 välierissä pudonneet miehet saivat pronssiset mitalinsa.
Suomalaisia kultamitalinyrkkeilijöitä ovat Sten Suvio 1936 (66,6 kg) ja Pentti Hämäläinen 1952 (54 kg). Viimeisin olympiamitali on Jyri Kjällin pronssi sarjassa 63,5 kg Barcelonasta 1992.
Lähde: Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu