Suomen koulutusjärjestelmää uudistetaan, ja esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten painoarvoa nostetaan korkeakouluun haettaessa. Joidenkin kohdalla siis jatko-opintoihin pääsee ilman pääsykokeisiin pänttäämistä. Jotkut kuitenkin näkevät asiassa myös ongelmia.
– Ei saa jäädä kehityksestä jälkeen, mutta uudistusinnossa pitää pitää järki päässä, varoitteli lukion opettaja Arno Kotro Ylen Ykkösaamussa.
Hänen mielestään ilmassa on ajatuksia, jotka eivät kestä kriittistä katsetta.
– Muun muassa tämä, että ylioppilaskirjoitusten merkitystä hirveästi nostetaan ja pääsykokeista luovutaan. En halua, että lukiosta tulee sellainen painekattila jossa vain prepataan ylioppilaskirjoituksiin. Luetaan lähinnä niitä aineita, joista on hyötyä jatko-opintoihin. Tätä asiaa pitäisi miettiä uudestaan.
Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti (kok.) kertoi, että hän vieraili kouluissa Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa preppaus korkeakouluun näkyi jo hyvin nuorilla.
– Siellä mennään suoraan näillä todistuksilla eteenpäin. Siellä se on johtanut siihen, että lähdetään jo peruskoulun puolella preppaamaan ja ottamaan lisäopetusta, Lauslahti sanoi.
Lauslahti on huolissaan, että hakijasumassa pääsykokeilla oleva väylä menee niin kapeaksi, että ikäluokilla on riski pudota kokonaan kyydistä.
– On syytä, että meillä on useita erilaisia väyliä [päästä korkeakouluun] ja näin ymmärtääkseni tavoite on. Enemmän on kysymys siitä, että kuinka isot ne väylät ovat.
Lauslahti toivoo myös pitkäjänteistä katsetta uudistuksiin.
– Tämä on kysymys, jota meidän tulee pohtia hyvinkin paljon ja analysoida, että mihin erilaiset muutokset johtavat pidemmällä aikajänteellä.
Valinnaisuus ja itsenäinen opiskelu huolestuttaa opettajaa
Kotro on myös huolissaan siitä, että tärkeät päätökset ja valinnat siirtyvät yhä enemmän nuorien harteille. Hän pelkää, että kerran nuorena valitusta "putkesta" on vaikea enää kääntyä takaisin jos haluaa muuttaa valintojaan.
– Jos lisäämme kovasti valinnaisuutta esimerkiksi lukioissa, niin sitten yhä nuorempien pitäisi osata päättää mikä heistä tulee isona. Ja tämä ei ole kenenkään kannalta hyväksi, Kotro sanoi.
Ammattikoulun puolelta häntä huolestuttaa lähiopetuksen määrän väheneminen ja itsenäinen opiskelu.
– Esimerkiksi ammattikouluissa tehdyt uudistukset joissa lähiopetusta karsitaan, ovat olleet vääränsuuntaisia. Opettajana kokemukseni on, että oppimistulokset ja elämänhallinta jäävät jää paljon huonommiksi kun ihmiset suorittavat itsenäisesti tai etänä.
”Karmeita lukuja” – ei koulussa ja töissä olevien nuorten määrä kasvanut
Suomi pärjää koulutusvertailuissa, mutta ei niin hyvin kuin joskus aikaisemmin. Esimerkiksi korkeakoulututkinnoissa jäämme alle OECD:n keskitason. OECD:n tuoreessa Education at a Glance-koulutusvertailussa selviää myös toinen huolestuttava kasvava ryhmä: NEET-nuoret. He ovat 20–24-vuotiaita, jotka eivät opiskele eivätkä ole työelämässä. Heidän määrä on kasvanut jatkuvasti – OECD:n mukaan heitä on nyt noin 18 prosenttia ja Tilastokeskuksen mukaan noin 15 prosenttia.
– Luvut ovat ihan karmeita. Se on inhimillinen tragedia ja taloudellinen tragedia: kaikkien kannalta kaamea juttu. Tämä on vähän alikäsitelty aihe jopa siihen nähden, kuinka isoista aisoista on kysymys, Kotro sanoi.
Kotro haluaisi nostaa oppivelvollisuuden ikää. Samaa mieltä on sivistysvaliokunnna jäsen ja kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.). Lauslahti pitää myös NEET-nuorten määrää huolestuttavana, muttei nostaisi oppivelvollisuuden ikää 18 vuoteen.
Hallitus on listannut 19 kohtaa, joilla NEET-nuorten määrään yritetään puuttua. Toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa varhaiskasvatukseen panostusta ja koulutustakuun turvaamista.
Lue myös:
Nämä asiat muuttuvat ammattikoulutuksessa: Työ opettaa oppijaa, kouluun voi hakea läpi vuoden
Opetusministeri Suomen heikentyneestä OECD-menestyksestä: "On nukuttu ruususen unta"