Suomen rytmisen voimistelun maajoukkueen päävalmentajana työskennelleen Laura Ahosen ja toisen valmentajan epäillään toimineen epäasiallisesti nuoria, jopa alaikäisiä maajoukkuevoimistelijoita kohtaan vuosien ajan. Yle Urheilun haastattelemat voimistelijat kertoivat nöyryyttämisestä, kiusaamisesta, terveysongelmista ja pakottamisesta laihduttamaan.
Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen vastaa ensireaktionsa uutiseen olleen, että tällaiset toimintatavat eivät kuulu suomalaiseen urheiluun.
– Se pelko ja ahdistus, mitä urheilijat kuvasivat, ei ole missään urheilussa, missään ikäluokassa, eikä millään tasolla hyväksyttävää.
– Huippu-urheilussa haetaan psyykkisiä ja fyysisiä rajoja. Urheilun täytyy olla sellainen paikka, missä on turvallista hakea niitä rajoja. Selvästi tässä tilanteessa turvallisuuden luomisessa on epäonnistuttu.
Rajat ovat nyt ylittyneet rajusti
Maajoukkueurheilijat kertoivat arkensa muuttuneen muutama kuukausi joukkueen kokoamisen jälkeen loppuvuonna 2016. Voimistelijoiden mukaan harjoitukset eivät olleet enää urheilua vaan selviytymistä. Urheilijat kertoivat päävalmentajansa metodeista, joihin on heidän mukaansa kuulunut nöyryyttämistä ja laihduttamiseen painostamista.
– Piti kuvata kaikki, mitä söin ja join. ”Jos saat enolta suklaakonvehdin, laitat kuvan ennen kuin se menee suuhun”, Laura sanoi. Kysyin, kuvaanko myös, kun juon vettä. Kyllä, kaiken, oli vastaus, esimerkiksi yksi voimistelija kertoi.
Tämä johti urheilijoiden mukaan pitkäkestoisiin terveysongelmiin, syömisen häiriöihin ja masennukseen.
– Meidän urheilijamme ovat lähtökohtaisesti perusterveitä. Kun ihminen hakee kuormitusfysiologisia rajoja, elimistön ja mielen kestävyyden rajat voivat ylittyä, jolloin oireita ja vammoja voi syntyä. Urheilussa, sekä valmennuksen että urheilulääketieteen osalta, meidän pitää huolehtia siitä, etteivät rajat näin voimakkaasti ylity. Urheilun ei pidä aiheuttaa mitään pysyviä, pitkäaikaisia terveyshaittoja, Valtonen tuumaa.
Kenellä on vastuu?
– Meillä kaikilla. Tietysti eri rooleista käsin. Valmentaja tekee urheilijan kanssa työtä lähimpänä, joten silloin se valmentajan työ on keskeisintä ja näkyvää. Meidän muiden urheilijan arjessa toimivien pitää tukea valmentajan onnistumista työssään ja vastuussa.
Mikä on Olympiakomitean rooli?
– Kyllä me olemme tästä myös vastuussa, kun urheilijamme eivät voi hyvin. Tämä vastuu on kannettava yhdessä lajien kanssa. On upea asia, että pystymme avoimesti toimimaan lajiliittojen kanssa valmennuskulttuurin muutoksen eteen. Työ on joskus liian hidasta, mutta olemme apuna ja tukena, kun laji on haasteissa, kuten tässä nyt on, Valtonen totesi.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto totesi olevan tärkeää, että jokainen esille tuleva asia tutkitaan ja että siihen löytyy tarvittavat keinot.
Susiluoto kertoo miettineensä yleisellä tasolla, että voimistelu on yksi lajeista, joissa pitää käydä kansainvälistä urheilukeskustelua, mitkä ovat ikään ja kilpailukriteereihin liittyen vastuullisia tapoja.
– Kun ollaan tekemisissä nuorten ja lasten kanssa, jokaisella aikuisella on tärkeä vastuu, että lapsilla ja nuorilla on terve ja turvallinen ympäristö kilpailla sekä urheilla. Jokainen epäily, että asiat eivät ole näin, on tärkeä tutkia ja käsitellä, sekä toimia sen mukaisesti.
Alta voit kuunnella, miten Taina Susiluoto kommentoi tapausta ja kesken olevaa kurinpitoprosessia.
Voimistelijoiden tilanne ei vertaudu 25–30-vuotiaisiin
Valtonen oli itse taustahenkilönä rytmisen voimistelun maajoukkueessa muutaman vuoden. Kesällä 2021 aiheesta käytiin keskustelu, jossa olivat mukana Voimisteluliitto, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea ja Suomen olympiakomitea, myös Valtonen.
– Rytmisen voimistelun haaste on se, mikä on monissa esteettisissä ja varhaisen erikoistumisen lajeissa. Huippuvaihe saavutetaan hyvin nuorena.
– Aikaisemmin kuvaamani rajojen tavoittelu on hieman erilaista silloin, kun kyse on 25–30-vuotiaista huippu-urheilijoista. Mutta kun huippuvaihe saavutetaan jo peräti alaikäisenä, silloin meidän aikuisten vastuu on todella paljon suurempi. Tätä avointa keskustelua on ollut valmennuksen ja asiantuntijoiden välillä, näiden asioiden äärellä olemme olleet koolla, vastaa Valtonen.
Jyväskylän yliopistolla ja Huippu-urheilun instituutilla Kihulla on käynnissä kolmevuotinen tutkimus, jossa selvitetään urheilijoiden ravitsemusta ja energiansaatavuutta sekä niiden vaikutuksia terveyteen ja suorituskykyyn. Liian vähäinen energiansaanti vaikuttaa useisiin elinjärjestelmiin ja sen on esitetty johtavan suorituskyvyn heikkenemiseen sekä terveysongelmiin.
Kaikki Yle Urheilun aiemmin haastattelemat voimistelijat olivat alaikäisiä aloittaessaan maajoukkueessa.
– Nuorilla urheilijoilla lähtökohtana tulee olla kasvun ja kehittymisen rauha. Lapset ja nuoret eivät laihduta parantaakseen suorituskykyään, ja tätä rauhaa tulee jokaisen urheilussa toimivan aikuisen kunnioittaa. On huomattava, että aikuisilla huippu-urheilijoilla painon optimoinnilla voidaan mahdollisesti saavuttaa suorituskyvyllistä hyötyä, mutta myös heillä pitkäaikaiset terveydelliset haitat voivat olla huomattavia, Valtonen kertoi tutkimuksesta Kihun sivuilla.
Voimisteluliiton kurinpitoa varten tekemän ilmoituksen mukaan päävalmentaja oli kommentoinut epäasiallisesti ja jatkuvasti voimistelijoiden painoa ja ulkonäköä. Voimistelijat kertoivat, että valmentajan silmätikuiksi joutuneet urheilijat punnittiin joskus jopa joka toinen päivä. Liiton ilmoituksen mukaan osalle voimistelijoista suositeltiin 1400 kcal:n tai 1600 kcal:n ruokavaliota.
1 400 kilokaloria vastaa suunnilleen 4-vuotiaan aktiivisen, 17-kiloisen tytön energiantarvetta. Ruokaviraston mukaan 14–17-vuotiaiden tyttöjen viitteellinen energiantarve on 2 340 kcal/vrk.
Terveurheilija.fi-sivuston mukaan paljon harjoittelevat urheilijat voivat kuluttaa 2 500–6 000 kcal vuorokaudessa riippuen urheilijan koosta, iästä, sukupuolesta ja urheilulajista sekä harjoituskaudesta, -tehoista ja -tuntimääristä. Rytmisen voimistelun maajoukkue on harjoitellut noin 30 tuntia viikossa.
Valtonen vaatii painopuheen vahvaa päivitystä
Valtonen kirjoitti maanantaina Kihun sivulle blogitekstin, jossa hän vaati ”painopuheen päivitystä kaikilta”. Valtonen kertoi, että kun hän 1994 palasi lukiolaisena Pohjois-Amerikasta Suomeen, tehtiin selväksi, että kertyneet kilot hidastavat.
– Toimittiin ohjeella ”syö vähemmän kuin kulutat”. Kuka nyt haluaisi yhtään ylimääräistä maitopurkkia mukanaan kantaa, kun piirinmestaruuksia tavoitellaan. Keinot tavoitepainon saavuttamiseen olivat yksinkertaiset ja kuukautisten poisjäänti oli hyvä mittari edistymisen seurantaan, Valtonen kirjoitti.
Valtosen mukaan aikakausi oli eri, eikä tiedetty riskeistä tai pitkäaikaisvaikutuksista.
– Mutta tänään tiedetään paremmin. Nyt eletään vuotta 2022, eikä enää ole mitään syytä siihen, että menneiden vuosikymmenten äänet edelleen huutelevat, Valtonen vaati tekstissään.
Tutkimusten mukaan 25 prosenttia suomalaisista naisurheilijoista rajoittaa syömistään ja 7–15 prosentilla on syömishäiriö. Valtonen vaati vahingoittavan painopuheen ketjun katkaisemista, sillä terveysvaikutukset ovat pahimmassa tapauksessa pitkäaikaisia tai pysyviä.
– Sallittu paino- ja ruokapuhe 2022 on erilaista kuin menneinä vuosikymmeninä ja siihen on vahvat perustelut. Perustelut löytyvät inhimillisyydestä, suorituskyvystä ja terveydestä, mutta ennen kaikkea siitä, että nuorella tulee olla rauha kasvaa ja kehittyä ilman aikuisten kantamia vääristyneitä ja vanhentuneita käsityksiä painosta, Valtonen totesi blogissaan.
Rytmisen voimistelun huipputason etiikka?
Minkälainen esimerkki rytminen voimistelu on vanhan ajan ajattelukaavoista?
– Haaste tulee iän takia, kun vaatimukset nousevat niin korkealle niin nuorena. Laji on myös hyvin ulkonäkökeskeistä. Miltä se nuori nainen näyttää, tulee niin valtavan näkyväksi sekä arvostelukriteereihin. Se tekee lajista haastavan painopuheen kannalta. Äärimmäisen tärkeää, että asia on tunnistettu ja paine kulttuurinmuutokseen on voimakas.
Olet joskus puhunut, että Suomi on länsimainen valtio, viitaten liian koviin harjoittelumetodeihin.
Tuleeko lajin asemaa arvioida uudestaan?
– Meidän täytyy pureutua kansainväliseen vaatimustasoon ja ajaa arvojemme mukaista muutosta. Meidän täytyy ponnekkaasti tehdä töitä, että pohjoismaiset, länsimaiset arvot näkyvät Kansainvälisessä voimisteluliitossa.
Juttua päivitetty 18.11. kello 14.32. Lisätty tiedot voimisteluseura Elise Gymnasticsin tiedotteesta.