Meillä toimittajilla on tapana tehdä silloin tällöin juttuja, joihin yritämme selvittää kaikkien valtuutettujen kannan kunnassa tai kaupungissa käsiteltävistä asioista. Näin voimme uutisoida, miten paikkakunnan päättäjät suhtautuvat käsittelyssä oleviin tai paikkakunnalla puhuttaviin asioihin.
Porissa näiden kyselyiden tekeminen on välillä turhauttavaa. Toki ongelmia aiheuttaa poliitikkojen tavoittaminen: yksi ei seuraa sähköpostiaan, toinen ei periaatteellisista syistä vastaa sähköpostikyselyihin. Isoin vaikeus on silti perinteisesti ollut selvittää, mitä valtuuston suurimman puolueen eli SDP:n valtuutetut ajattelevat.
SDP:n valtuutetuille lähetettyihin kyselyihin on nimittäin usein saatu kollektiivinen vastaus. Valtuutetut eivät ole kertoneet omaa kantaansa, vaan vastaaminen on keskitetty valtuustoryhmän johdolle. Vielä valtuustossa istuessaan vastaaja oli usein Esa J. Wahlman, joka johtaa edelleen myös demarien vaikutusvaltaista kunnallisjärjestöä.
Joukkovoimalla eteenpäin
Miksi demarien kantojen saaminen on ollut niin vaikeaa? Syynä on se, että SDP:n perinteinen toimintamalli ei anna yksittäisten valtuutettujen mielipiteille kovinkaan suurta painoarvoa. Ratkaisevaa on, minkälaisen linjauksen SDP:n valtuustoryhmä – ja isoimmissa asioissa taustalla vaikuttava puolueen kunnallisjärjestö – tekee. Myös toista mieltä olevien valtuutettujen on sitouduttava ryhmäpäätöksiin.
Esimerkki tällaisesta ratkaisusta oli taannoinen päätös Ahlaisten Lammin tuulivoimaloista. Tuulipuisto jakoi valtuustoryhmää, mutta ryhmän enemmistö tuki voimalakaavaa kunnallisjärjestön tekemän linjauksen mukaisesti. Näin syntynyt ryhmäpäätös sitoi koko valtuustoryhmää.
Osa demarivaltuutetuista erehtyi kuitenkin vastustamaan kaavan toteuttamista. Nämä saivat toiminnastaan huomautuksen kunnallisjärjestöltä.
Porin valtuustossa enemmistö valtuutetuista olisi ilman puoluekuria vastustanut kaavaa, mutta demarien tekemän ryhmäpäätöksen ansiosta kaavan taakse löytyi valtuutettujen enemmistö. Sittemmin kaava tosin kaatui muotoseikan takia, ja kaava on nyt uudessa käsittelyssä.
Vaikutusvaltaisin puolue
SDP:n päätöksentekojärjestelmällä on Porissa suuri merkitys, sillä puolue on ollut kaupungissa sodanjälkeisen ajan lähes aina suurin. Se on pystynyt vaikuttamaan kaupungin investointeihin, virkanimityksiin, veroasteeseen ja muihin poliittisiin linjauksiin enemmän kuin mikään muu puolue.
Porin valtuustossa oli pitkään vasemmistoenemmistö, joten SDP pystyi vasemmistoliiton ja sen edeltäjän SKDL:n kanssa tekemään päätökset kahdestaan. Usein kumppani löytyi tosin aseveliakselista eli kokoomuksen suunnasta.
Yhtä kaikki, demarit määrittivät suunnan. Vielä vasemmistoenemmistön murtumisen jälkeenkin eli viime vuosiin saakka demarien linjanvedot ovat lähes aina tulleet koko valtuuston päätöksiksi.
Ryhmä ohittaa yksilön
SDP:n toimintatapa noudattaa työväenliikkeen pitkää perinnettä. Sosiaalidemokratia on pohjimmiltaan kollektiivinen liike, jossa kokonaisuuden edun nähdään ohittavan yksilön edun. Silloin myös ryhmäpäätöksiä pidetään erittäin sitovina – työväenliikkeen voima nähdään yhtenäisyydessä. Vaaleissakin ehdokkaiden katsotaan keräävän ääniä ennen muuta kollektiiville, puolueelle, ja saavan valtuustopaikkansa koko puolueen menestyksen ansiosta (mikä Suomessa käytetyssä vaalitavassa on toki tottakin).
Keskustelu puolueen sisällä on sallittua ja suotavaa, mutta kun linjaratkaisut on tehty, niistä pidetään erittäin tiukasti kiinni. Valtuustosalissa SDP:n edustajien on Porissakin odotettu toimivan yhteisen linjauksen mukaan. Ryhmäkuri ei toki ole vieras käsite muillekaan poliittisille ryhmille.
Toisessa työväenpuolueessa vasemmistoliitossa ryhmäkuri ei enää viime vuosina ole ainakaan Porissa ollut merkittävä tekijä, vaan ryhmä on hajonnut valtuustossa useasti.
Moni perinteinen työväenliikkeen aktiivi tosin kyseenalaistaa, onko vasemmistoliitto enää työväenpuolue lainkaan. Satakunnassa vasemmistoliitto joutuu pelkäämään ainoan kansanedustajapaikkansa puolesta, koska työläisäänestäjiä tuonut kansanedustaja Jari Myllykoski ei enää hae jatkokautta ja puolueen teollisuusäänestäjät ovat vaarassa siirtyä muualle.
Kunnallisjärjestöllä vahva valta
SDP:ssä kunnallisjärjestö toimii kaikissa niissä Suomen kunnissa, joissa on enemmän kuin kaksi demarien paikallisyhdistystä. Puolueen nettisivujen mukaan ”kunnallisjärjestön päätösvaltaa käyttää niiden sääntöjen mukaan edustajisto, joka päättää muun muassa sosialidemokraattisen kunnallispolitiikan linjasta”. Edustajiston valitsemalla hallituksella on myös merkittävä painoarvo.
Porissa kunnallisjärjestön hallinnasta käytiin vuosikymmen sitten kiivasta kamppailua, mutta puolueen sisäiset kiistat ovat nyttemmin vähentyneet merkittävästi ex-kansanedustaja Mikko Elon ajauduttua sivuraiteelle.
Demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Jyrki Levonen kertoi äskettäin Satakunnan Kansassa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että kunnallisjärjestön valta koskee nimenomaan laajoja linjanvetoja ja käytännön ratkaisuissa ryhmäpäätökset tekee valtuustoryhmä. Erimielisiä kahlitsee tieto, että saadakseen hyviä lautakuntapaikkoja ja vaikutusvaltaa on syytä noudattaa liikkeen yhteisiä linjauksia.
Ketä valtuutettu edustaa?
Onko tämä malli sitten hyvä vai huono? Riippuu näkökulmasta.
Silloin, kun poliittisiin puolueisiin kuuluminen oli nykyistä yleisempää, Porissakin oli tiettävästi useita tuhansia SDP:n jäseniä. Nykyisin jäseniä on Esa J. Wahlmanin mukaan tuhat. Määrä kuulostaa suurelta noin 83 000 asukkaan kaupungissa, mutta Yle ei pysty tarkistamaan demarien omia jäsenrekistereitä ja Wahlmanin sanaan lienee syytä luottaa.
SDP:llä oli joka tapauksessa viime kuntavaaleissa Porissa yli 8 000 äänestäjää. Demarivaltuutetut ovat kaupunginvaltuustossa edustamassa näitä äänestäjiä. Monen nykyäänestäjän näkökulmasta tuntuu oudolta, että edustajan oman näkemyksen asemesta tämän äänestyskäyttäytymisen voi ratkaista viime kädessä puolueaktiivien tekemä kollektiivinen päätös.
Onko vaikutusvalta vähentynyt?
Demariryhmän oman toiminnan kannalta ryhmän tiukka yhtenäisyys saattaa olla hyvä asia, niin kauan kun ryhmä säilyttää vaikutusvaltansa ja pystyy sopimaan asioista muiden puolueiden kanssa.
Äsken käydyssä kaupunginjohtajavaalissa demarit jäivät kuitenkin yksin, eikä legendaarisena neuvottelijana (muissa puolueissa käytetään myös vähemmän mairittelevia ilmaisuja) pidetty Wahlman onnistunut saamaan demarien vuosikymmeniä kestäneelle kaupunginjohtajaputkelle jatkoa.
Kunnallispolitiikan kiinnostavuuden kannalta voisi olla hyvä, että kaupunginvaltuutettujen liekanaru pitenisi. Tällä hetkellä demarien ryhmä ei ole Porissa erityisen tunnettu kantaaottavana tai uusia avauksia esittävänä joukkona.
Myös muiden puolueiden edustajat mielellään piikittelevät SDP:tä tilanteesta. Viimeksi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) kehotti Ylen haastattelussa sosiaalidemokraatteja uudistamaan toimintaansa.
Uudistuminen edessä?
Kyse ei silti välttämättä ole siitä, että SDP olisi edustajilleen yhtään sen tukahduttavampi puolue kuin muutkaan valtuuston isot ryhmät. Myös kokoomuksessa ja perussuomalaisissa osataan toimia yhtenäisesti, perussuomalaisissa myös rangaista ”väärin” äänestäneitä näyttävästi.
Julkisuuspelissä SDP on kuitenkin vuosikaudet joutunut altavastaajaksi, ja se on näkynyt vaaleissa kannatuksen hupenemisena.
Nyt, kun 22 vuotta Porin sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestöä johtanut Esa J. Wahlman siirtyy syrjään ja antaa tietä alle 30-vuotiaalle Neea Kähköselle, SDP:llä on mahdollisuus uudistaa toimintatapojaan ja parantaa kärsinyttä julkikuvaansa. Toimittaja – ja todennäköisesti äänestäjäkin – arvostaisi, jos kaupunginvaltuutetut uskaltaisivat kysyttäessä kertoa oman mielipiteensä.
Juttua voi kommentoida 24.11. klo 23 saakka Yle Tunnuksella.