Etelä-Karjalan hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden vaihtuessa.
Kysyimme Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskiseltä viisi kysymystä siitä, mitä Etelä-Karjalalla on edessään.
1. Mikä muuttuu vuodenvaihteessa?
Etelä-Karjalan hyvinvointialue vastaa julkisten sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä. Asiakkaille ja potilaille mikään ei muutu heti. Samat toimipisteet, henkilöt ja puhelinnumerot jatkavat palvelemistaan kuten ennenkin. Tehtävät muutokset näkyvät asiakkaille viiveellä tulevien vuosien aikana.
2. Mitä muutos tarkoittaa henkilöstölle?
Yli 5 000 työntekijän työnantaja vaihtuu. Esimerkiksi palkanmaksun pitäisi onnistua suunnitellusti, koska sitä on testattu etukäteen. Henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi@ekhva.fi. Kuitenkin myös vanhat @eksote.fi -päätteiset sähköpostit toimivat vielä pitkälle ensi vuoteen.
3. Mistä hyvinvointialue saa rahaa?
Hyvinvointialueen rahoitus tulee valtiolta, mutta sen käytöstä päättää aluevaltuusto. Valtion rahoitusmalli on tiukka. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousarvio on noin 33 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueella on kolme vuotta aikaa tasapainottaa taloutensa.
4. Mistä seuraavan kolmen vuoden aikana säästetään?
Edessä on kolmivuotinen talouden tasapainotusohjelma. Sally Leskisen mukaan henkilöstöä ei tulla vähentämään, koska hyvinvointialueella on jo valmiiksi henkilöstöpula ja se kilpailee saadakseen uusia työntekijöitä. Sen sijaan osan henkilöstön työnkuvat saattavat muuttua.
Säästöt toteutuvat Leskisen mukaan seuraavasti. Vuonna 2023 hyvinvointialueen toimintamalleja kehitetään ja pyritään tunnistamaan esimerkiksi hukkatyö. Myös kiinteistöomaisuutta arvioidaan. Vuonna 2024 tarkastellaan palveluverkkoa ja sitä, mitä palveluja missäkin järjestetään. Vuonna 2025, jos edelliset toimet eivät vielä riitä, mietitään sitä, mistä palveluista ja toiminnoista voidaan supistaa.
5. Kuinka hyvinvointialueelle saadaan lääkäreitä ja hoitajia?
Sally Leskisen mukaan hyvinvointialue aikoo ”verisesti kilpailla” siitä, että Etelä-Karjalaan saadaan lääkäreitä. Leskisen mukaan lääkäreitä houkutellaan erityisesti hyvillä työolosuhteilla. Toimintaa voidaan myös muuttaa niin, että esimerkiksi sairaanhoitajia koulutetaan ottamaan lisää roolia potilaiden hoidosta. He voivat konsultoida etälääkäriä ja näin on mahdollista saada lääkäripalveluja sinne, minne lääkäreitä ei muuten saada.
Lähivuosina sote-palveluita voidaan muuttaa tai yhdistää tarpeen mukaan, mutta Leskisen mukaan päivittäisiä ja usein tarvittavia hoitotoimenpiteitä, kuten kroonisten haavojen hoitoa tai diabeteskontrollia, pitää saada lähipalveluna myös maakunnan keskuskaupunkien ulkopuolella.
