NHL-kausi jatkuu muutaman päivän joulutauon jälkeen Suomen aikaa keskiviikkoyönä.
Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen loi joulutauolla katsauksen suomalaispelaajien otteisiin NHL:ssä syyskaudella. Lehkonen nosti esiin kolme kovinta onnistujaa sekä kolme suurinta pettymystä. Molempiin kategorioihin mahtui mukaan jopa hieman yllättäviäkin nimiä.
Onnistujat
Mikko Rantanen, Colorado
32. 23+19=42, +8
Mikko Rantanen on kiistatta kauden paras suomalainen NHL:ssä – voidaan puhua jopa parhaasta suomalaisjääkiekkoilijasta juuri nyt. Rantanen on NHL:n maalipörssissä kuudentena ja pistepörssissä kymmenentenä, vaikka hän on joutunut pelaamaan valtaosan kaudesta ilman tuttuja ketjukavereita, Nathan MacKinnonia ja Gabriel Landeskogia.
Rantanen on kasvanut loukkaantumisten runtelemalle joukkueelle kovan luokan johtajaksi paitsi pelillisenä esimerkkinä, myös tuloksentekijänä.
Rantanen on tehnyt peräti 24 prosenttia kaikista joukkueensa maaleista.
Erityisen vaikutuksen on tehnyt Rantasen tuloskunto armottoman fyysisen kuorman keskellä. TPS-kasvatti on pelannut noin seitsemän viikon ajan yli 24 minuutin ottelukohtaisella keskiarvolla, paikoin jopa yli 29 minuuttia. Rantanen ei kuitenkaan varastele peliltä eikä vetele juurikaan ohivaihtoja.
– Homman nimi on se, että Mikko tekee pelien jälkeen aivan järjettömän määrän töitä ollakseen valmiina taas seuraavana päivänä harjoittelemaan. Harjoitusten jälkeen välipäivinä hän tekee paljon töitä pystyäkseen taas pelaamaan. Tuo on ihan samperin kovaa ammattimaista toimintaa, miten nämä kärkipelaajat jumppaavat kroppansa kuntoon, Lehkonen sanoo.
– On myös osunut silmään, miten Rantanen virheiden jälkeen nostaa heti lapasen pystyyn.Hän vaatii myös itse itseltään kovia suorituksia. Riskitilanteissa tulee joskus virheitä, mutta hän tappelee kiekon takaisin nopeasti, Lehkonen hehkuttaa.
Roope Hintz, Dallas Stars
34. 16+22=38, +18
NHL-kauden paras suomalaissentteri. Hintz on vauhtikone, jonka pysäyttäminen NHL-tasollakin on käymässä vastustajille ajoittain ylitsepääsemättömäksi tehtäväksi.
Nokialaissentteriltä löytyy huiman vauhdin lisäksi kaikki huipputasolla vaadittavat ominaisuudet pelikäsityksestä korkeaan henkilökohtaiseen taitotasoon.
Ilves-kasvatti on noussut parin edelliskauden aikana joukkueelleen lähes korvaamattomaksi pelaajaksi sekä käynnistäväksi voimaksi yhdelle NHL:n parhaista hyökkäyskolmikoista (Jason Robertson-Hintz-Joe Pavelski).
Hintz on voittanut pelinsä viidellä viittä vastaan 31–15 ja Dallas on kirjannut vaaralliset maalipaikat edukseen hänen jäällä ollessaan 63,5-prosenttisesti. Ykkössektorin maalipaikkojen suhteessa Hintz on 300 pelatun minuutin rajalla hyökkääjien osalta sijalla 11.
– Pitäisikö alkaa hiljalleen puhua siitä, että Hintzillä on aivan loistava pelisilmä. Siitä ei ole kauheasti puhuttu. Puhutaan kauheasti siitä, että pitää reagoida. Hintz ei reagoi, vaan hän on menossa jo, ja kun hän menee, häntä ei saa kiinni. Hän pystyy myös pienessä tilassa tekemään loistavia pieniä pelejä jatkuvasti.
Hintzin ketjukaveri Robertson löytyy henkilökohtaisista tilastoista korkealta, mutta Lehkonen antaa siitäkin kunniaa suomalaissentterille.
– Robertson liekittää maaleja ja muuta, mutta voi olla, ettei peli kulkisi ihan tuolla tavalla jonkun toisen sentterin kanssa, Lehkonen nauraa.
Esa Lindell, Dallas Stars
35. 3+7=10, +18
Lindell on nimi, joka ehdottomasti kuuluu listalle, mutta jonka loisto jää liian usein pimentoon suurelta yleisöltä.
Helsinkiläispuolustajan nimi ei komeile pistepörssin kärjessä, mutta kun kyse on oman maalin varjelusta alivoimapeleineen kaikkineen, 27-vuotias Lindell on pelipaikkansa aatelia NHL:ssä. Lindell on perusluuta, joka liikkuu ja sijoittuu hyvin, kamppailee voimakkaasti ja toisaalta avaa peliä erinomaisesti ja riittävän yksinkertaisesti.
Lindellin tehotilaston +18 kertoo paljon suomalaisen kaudesta, kuten kertoo myös vaarallisten maalipaikkojen tilastosta löytyvä merkintä 53 prosenttia. Tässä on hyvä korostaa, että Lindell aloittaa pelin yli kuusi kertaa kymmenestä omalta alueelta, mutta on ollut usein vierittämässä pelin suuntaa kohti vastustajan maalia.
Lindell on tappanut jäähyjä yli neljän minuutin ottelukohtaisella keskiarvolla – lukema on koko NHL:n korkein.
– Jääkiekkopelejä on perhanan vaikea voittaa, jos joukkueessa ei ole peruspakkeja, jotka tekevät likaiset hommat siellä kentällä. Niiden lisäksi Lindell laittaa aina ensimmäisen syötön lapaan tai minimissäänkin menee yhden alueen eteenpäin. Kaiken lisäksi hän on yksi NHL:n parhaista alivoimapuolustajista, Lehkonen ylistää.
– Hänen roolinsa on hyvin selkeä. Kun aloitus on omissa, sieltä tulee, että viitsittekö käydä vääntämässä kiekon omille. Kun peli on saatu vastustajan päähän, Esa tulee hetkeksi huilaamaan, Lehkonen hekottelee.
Vanhan liiton kiekkomiehenä Lehkonen syttyy myös särmään, jolla Lindell kaukalossa operoi. Suomalainen viihtyy kulmaväännöissä ja maalineduspaineissa jakaen kipua, mutta jäähyllä hän ei paljoa istu.
– Lindell on jäähytön ilkeä jätkä, inhottava pelata vastaan.
Pettymykset
Kasperi Kapanen, Pittsburgh Penguins
24. 5+8=13, -3
Jos laskuista jätetään joulukuun alun hattutemppu St. Louisia vastaan, tarjolla ei ole ollut juuri mitään. Ei ainakaan potentiaaliin peilaten. Kapasella, 26, on erinomaisen jalkanopeuden, hyvän taitotason ja laadukkaan laukauksen kautta kaikki elementit nousta NHL:ssä kärkiketjun pelaajaksi, mutta homma on lässähtänyt Pittsburghissa pannukakuksi. Syystä tai toisesta Kapanen ei saa koneestaan kaikkia tehoja irti.
Tämän on pannut merkille myös päävalmentaja Mike Sullivan, joka istutti Kapasta pitkiä aikoja katsomon puolella syksyllä. Kaukaloon palattuaan Kapanen on ollut noin kymmenen minuutin pelaaja. Tällainen rooli ei vastaa pelaajan potentiaalia, palkkaa tai seuran odotuksia – tuskin sen enempää myöskään pelaajan omia odotuksia.
– Kapanen ei ole vieläkään oikein hyväksynyt sitä, että Sullivan haluaa hänen jokaisen vaihdon olevan toisteisesti saman työmäärän antamista, eli kaikki peliin. Pittsburghissa on jo valmiiksi joitakin pelaajia, joilla on hieman oikeus fuskata ja he ovat senttereitä. Se tarkoittaa sitä, että laiturien täytyy pystyä pumppaamaan, Lehkonen näkee.
– Eikä Sullivan pidä ”Kassua” enää minään junnuna. Kohtelu tulee sen mukaan.
Kehittyneistä tilastoista silmään pistää ennen muuta vaarallisten maalipaikkojen suhde, joka on Kapasella karmiva 37 prosenttia. Pittsburgh on siis hävinnyt maalipaikat ykkössektorista 63-prosenttisesti suomalaisen oltua jäällä. Luku on joukkueen ylivoimaisesti heikoin. Monet runkohyökkääjät ovat voittaneet tältä osin pelinsä noin 60-prosenttisesti.
Voi hyvin olla, että Kapasen aika Pittsburghissa on tulossa päätökseensä.
Aleksander Barkov & Patrik Laine
25. 6+16=22, +5 (Barkov)
20. 9+7=16, -5 (Laine)
Tällä kaksikolla on ollut huonoa onnea loukkaantumisten kanssa. Pelaajista kumpikin on ollut sivussa loukkaantumisen vuoksi jo kahdesti tällä kaudella, Laine myös menneellä kaudella pitkiä aikoja. Barkov on sairastuvalla parhaillaankin.
Laine sai hanansa auki sairastuvalta palattuaan ja maaleja on viime aikoina syntynyt. Laine on edelleen NHL-tasolla epätasainen suorittaja, jos tätä verrataan liigan eliittipelaajiin. Barkovin perustaso on todella korkealla, mutta syyskaudella tarjolla ei Lehkosen mukaan ollut sitä ihan parasta Barkovia.
– Barkovin täytyy ymmärtää, että hän on jopa sarjan paras sentteri, lähellä ainakin. On löydettävä keinot pysyä ajoittain jopa hieman konflikteista pois. Hieman haistella, mitä vastustaja tuo minäkin päivänä pöytään. Barkov on kuitenkin se pelaaja, kenet vastustaja haluaa pois pelistä, Lehkonen sanoo.
– Barkovin minuutit täytyy olla plusmerkkisiä Floridassa varsinkin nyt, kun pudotuspelipaikan kanssa menee tiukaksi. Syksy ei hänen mittareillaan ollut erityisen hyvä. Tuolla palkkapussilla odotetaan, että hän illasta iltaan johdattaa sitä porukkaa pudotuspeleihin. Nyt tuntuu, että johtajuus Floridassa rakentuu vain Matthew Tkachukin ympärille.
Laineen kohdalla Lehkonen muistuttaa kärsivällisyydestä.
– Hän ei ole lähelläkään kattoa vielä, ei lähelläkään. Hänen pitää miettiä, voiko hän urheilijana tehdä asioita vieläkin paremmin ollakseen parempi pelaaja. Hänellä on isot raajat ja hän on pelaaja, joka pystyy harhauttamaan ja muuta. Oli taas kaikkien aikojen kesän jälkeen odotukset korkealla, mutta sieltä tuli loukkaantumisia. Silti hän tekee pinnan per peli.
Kevätkauden osalta Lehkonen toivoo etenkin Laineelle terveyttä.
– Ismo-setä ei saa joululahjoja, joten mietin, että antakaa se minun lahja Laineelle niin, että hän pysyisi yhden vuoden terveenä. Olisi kiva nähdä, mihin yksi maailman parhaista maalintekijöistä pystyy kattonsa nostamaan.
Katso alta NHL-viikon suomalaiskohokohdat.