Maastohiihtäjä Iivo Niskanen on Vuoden urheilija. Niskanen, 31, palkittiin torstaina Suomen Urheilugaalassa.
Niskanen sai Vuoden urheilijan palkinnon jo neljättä kertaa. Niskasen edelliset palkinnot ovat vuosilta 2014, 2017 ja 2018. Vuonna 2014 hän jakoi palkinnon Sami Jauhojärven kanssa.
Niskasen ohella vain maastohiihtäjä Veikko Hakulinen on palkittu neljä kertaa Vuoden urheilijana. Hakulinen sai palkinnon vuosina 1952, 1953, 1954 ja 1960.
Olympiavoittaja Niskanen tuli voittopuheessaan vitsillä sisään, sillä hänen tokaisunsa: ”Joku voisi todeta, että taas tuo Niskanen”, sai yleisön nauramaan.
Niskanen muistutti kuitenkin, että edellisen kerran hän oli ykkönen neljä vuotta sitten.
– Minulle tuo oli aika pitkä aika, neljä vuotta edellisestä. Urheilu ei joka kausi tuo niitä olympiakultia ja onnistumisia. Välille on mahtunut kaikenlaista.
Vuoden urheilijasta äänestävät Urheilutoimittajain liiton jäsenet. Niskanen sai äänestyksessä 2 563 pistettä ja hänet äänesti ykköseksi 166 toimittajaa.
Toiseksi tuli seiväshyppääjä Wilma Murto, joka sai 2 305 pistettä (40 ykkössijaa) ja kolmanneksi estejuoksija Topi Raitanen 1 818 (7) pisteellään.
Niskasen urheiluvuosi 2022 oli melkoinen. Hän voitti 15 kilometrin olympiakultaa Pekingin olympialaisissa. Palkintokaappiin tuli samoista kisoista myös hopeaa parisprintistä ja pronssia 30 kilometriltä.
Niskasen kimmoke Pekingin olympialaisiin oli lähtenyt jo vuonna 2014, kun hän hävisi Sotshin olympialaisissa 15 kilometrin perinteisen väliaikakisassa mitalin vain vaivaisella 0,2 sekunnilla. Tuo olisi ollut Niskasen uran ensimmäinen henkilökohtainen olympiamitali.
Seuraava mahdollisuus hänen suosikkimatkansa olympiavoittoon tarjoutui Pekingissä, kahdeksan vuoden päässä.
– Oli aika pitkän aikavälin tavoite ja halu olla sinä päivänä maailman paras. Kaiken piti mennä nappiin, että kultaa oli mahdollisuus voittaa.
Korona heitti olympialaisiin valmistautumiseen ekstramuuttujia, sillä Kiinaan ei päässyt kuin terveenä. Niskanen kiittikin puheessaan vaimoaan Saanaa, jonka kanssa hän eristäytyi muusta maailmasta sitoutuneesti.
– Kaikki meni loistavasti ja saavutin suosikkiaseman kyseiselle päivälle. Onneksi pystyin kasaamaan itseni ja tekemään elämäni parhaan suorituksen juuri sinä päivänä.
Maailmancupissa Niskanen teki suomalaista hiihtohistoriaa. Hän voitti distanssicupin eli normaalimatkojen cupin. Kukaan muu suomalainen mieshiihtäjä ei ole voittanut nykymuotoista distanssicupia, jota on hiihdetty kaudesta 2003–2004 alkaen.
Maailmancupin kokonaiskilpailussa Niskanen oli kolmas.
Huima suomalainen urheiluvuosi
Niskasen Vuoden urheilija -tittelin voiton piti olla varma jo helmikuussa, mutta muut suomalaiset olivat eri mieltä.
Äänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet Murto ja Raitanen voittivat Euroopan mestaruuden yleisurheilun EM-kisoissa Münchenissä.
Kalle Rovanperästä tuli historian nuorin rallin maailmanmestari, Lauri Markkanen pelasi ilmiömäiset EM-kisat sekä dominoi koripallon NBA:ssa ja niin edelleen.
– Tuli hienoja urheilusuorituksia toisensa perään. Se osoittaa aika paljon, minkälaisia elämyksiä urheilu tarjoaa. Juuri sillä hetkellä suomalaisen voitto ja menestys tuntuu maailman parhaalta. Toivottavasti saadaan myös jatkossa nauttia sinivalkoisia urheiluhetkiä, Niskanen sanoi.
Niskaselle torstai oli poikkeuksellisen erityinen päivä, sillä hän juhli myös 31-vuotissyntymäpäiviään.