Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Varmaan aika lailla tappiin asti nostan opintolainaa, kun eläminen täytyy kustantaa aika lailla lainalla, arvioi kauppatieteitä opiskeleva Jasmin Kivinen.
Korkeakoulussa opiskelun rahoittaminen on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi ja lainasummat ovat kasvaneet. Nyt niihin kolahtaa korkojen nousu.
Kivinen kokee olevansa etuoikeutettu, sillä häntä suojaa oman alan hyvä työtilanne. Kaikilla näin ei ole. Samaa pohtii kaupunkisuunnittelua opiskeleva Mikko Saukkomaa.
– Se ei ole itsestäänselvää, että ihmiset saavat työpaikan ja siten maksettua lainoja.
Opintolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on pompannut vuodessa miinuksen puolelta liki 3,4 prosentin tuntumaan.
Jos lainaa on tappiin asti, eli noin 30 000 euroa, nostaa 3,4 prosentin euribor ja pankin marginaali opintolainan lyhentäjän kuukausimaksua noin 100 eurolla, kertoo Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen.
Korkojen nousu voi Lahtisen mukaan olla kuitenkin ”huonompi juttu” nykyisille opiskelijoille kuin opintolainan lyhentäjille.
Tutki alla olevalla opintolainalaskurilla, miten korkojen nousu vaikuttaa sinun opintolainaasi. Kokeile erilaisia lainasummia, korkoja ja maksuaikoja. Laskuri kertoo myös, kuinka suuren opintolainahyvityksen voit saada Kelalta, jos valmistut ajoissa.
Nykyisille opiskelijoille ”tuplarasitus”
Nollakorkojen aikaan opiskelleiden lainat eivät opiskeluvuosina juuri korkoa kasvaneet, mutta nykyisten opiskelijoiden tilanne on toinen.
Opintolainan erityispiirre on korkojen pääomittaminen. Pankki pääomittaa, eli lisää korot opintolainaan puolen vuoden välein niin kauan, kun opiskelija nostaa opintotukea. Viimeisen opintotukikuukauden jälkeen pankki pääomittaa korot vielä kerran.
Takaisinmaksettavaa voi Kelan erikoissuunnittelija Ilpo Lahtisen mukaan kertyä nykyisellä korkotasolla useampi tuhat euroa.
Lahtinen ottaa esimerkiksi yliopisto-opiskelijan, joka nostaa opintolainaa viiden vuoden aikana maksimimäärän, eli noin 30 000 euroa.
– Sen viiden vuoden aikana pääomitettua korkoa kertyy 4 600 euroa. Hän joutuu maksamaan takaisin 34 600 euroa, ja tästä suuremmasta potista vielä lyhennysten aikaista korkotasoa – mikä se sitten onkaan vuoden tai viiden vuoden päästä.
– Siinä tulee ikään kuin tuplarasitus.
Myös Danske Bankin vähittäispankin rahoitusjohtaja Sari Takala antaa esimerkin pääomittamisen suuruusluokasta yhden vuoden mittapuulla.
– Opintolainaa on esimerkiksi 15 000 euroa ja korontarkistus oli syyskuussa, jolloin viitekorko oli 2,5 prosenttia. Siinä tapauksessa korkoa pääomitettiin joulukuussa 92 euroa ja ensi kesäkuussa 97 euroa, jolloin muutos olisi 33 euroa kuukautta kohden.
Lainan lyhennys alkaa usein kahden vuoden päästä viimeisestä opintotuesta. Sillä välillä tulee vielä yksi pääomitus ja korkojen maksua.
Valtio apuun?
Opintolainaa ottaneiden opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Taustalla vaikuttaa opintotukijärjestelmän muutos lainapainotteisemmaksi.
Vuonna 2017 korkeakouluopiskelijoiden opintorahan osuutta nipistettiin ja opintolainan kuukausisummaa nostettiin. Vuonna 2014 tullut opintolainahyvitys puolestaan palkitsee määräajassa valmistuvat opiskelijat kuittaamalla lainapääomasta ison siivun.
Lahtinen uskoo, että moni opiskelija on nyt saattanut miettiä, uskaltaako opintolainaa nostaa tai pitäisikö opiskelua rahoittaa työnteolla.
– Seurauksena opintoaika pitenee ja järjestelmän hyvä porkkana, eli opintolainahyvitys voi jäädä saamatta.
Opiskelijajärjestöt haluavat opintolainoihin valtiorahoitteisen korkokaton tai muun vastaavan korkosuojan opiskelijoiden turvaksi.
Myös Kelan Lahtinen toivoo, että lainsäätäjät miettisivät pikaisesti vaihtoehtoja ja selvittäisivät korkokaton tai muunlaisen korkosuojan mahdollisuuksia.
Samalla Lahtinen muistuttaa, että kouluttautuminen kannattaa.
– Koulutus on paras investointi työllistymisen kannalta ja usein se tuo myös paremman tulotason.
Kelalta voi myös hakea opintolainaan korkoavustusta, mikäli omat tulot ovat pienet.
Korkohuolet eivät näy pankeissa
Korkojen nousu ei ole ainakaan vielä näkynyt opintolainan kysynnässä, kerrotaan Nordeasta, OP-ryhmästä ja Danske Bankista. Nostot eivät ole vähentyneet.
Tyypillinen lainamäärä näyttäisi vaihtelevan pankeissa 10 000–20 000 euron välillä.
– Jos ajatellaan, että takaisinmaksuaika olisi 10 vuotta, 10 000 euron opintolainan kuukausierä olisi nykyisellä korkotasolla 100 euron paikkeilla, kertoo OP-ryhmän vakuudellisen henkilöasiakasrahoituksen tuotepäällikkö Atte Ylä-Mattila.
Kyseinen kuukausierä oli vuosi sitten tammikuussa 83 euroa, kun viitekorko oli pakkasen puolella.
Säästöpankissa keskimääräinen lainamäärä on 9 100 euroa. Siihen kolmen prosentin koronnousu tuo maksettavaa hieman alle 300 euroa vuodessa.
Nordeasta puolestaan kerrotaan, että tammikuun loppuun osunut korontarkistus nosti 20 000 euron opintolainan kuukausierää noin 40 eurolla.
Monella opintovelallisella korontarkistus osuu elokuulle. Millaisissa lukemissa euribor mahtaa olla silloin?
Nordean ennusteen mukaan 12 kuukauden euribor on huipussaan alkukeväällä 3,5 prosentissa ja alkusyksystä jo hieman matalammalla tasolla.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin klo 23 saakka.