Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema löytää tästä päivästä ainakin yhden yhtäläisyyden 1990-luvun hulluihin asuntomarkkinavuosiin. Tuolloin devalvaation seurauksena korot nousivat ennätyskorkealle ja asuntojen hinnat romahtivat, kun kauppa pysähtyi.
– Korkotason nousuun ei monikaan ollut varautunut eikä siihen kukaan uskonut.
1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen.
Entä miten pitkälle tämänhetkinen asuntojen arvon aleneminen voi jatkua? Nordea arvioi joulukuussa, että tänä vuonna asuntojen hinnasta voi sulaa noin viisi prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat voivat laskea enemmänkin, koska asuntolainat ja korkokustannukset ovat muuta maata suurempia ja pienistä asunnoista on ylitarjontaa.
Yle on tekemässä juttua perheiden kokemuksista ja muistoista 1990-luvun lama-ajan asuntomarkkinoista.
Kerro meille perheesi tarina täällä!
Ei silti aineksia katastrofiin
Ilkka Kiema kertoo, että vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuodesta 1989 vuoteen 1993 mennessä peräti 38 prosenttia.
– Ei tässä mitään saman suuruusluokan katastrofia ole odotettavissa.
Vähäinenkin korkotason nousu voi kuitenkin johtaa monet velalliset hankalaan tilanteeseen.
– Nuoret aikuiset ovat kenties suunnitelleet taloutensa niin, että korot pysyvät hyvin alhaisina. Korothan pysyivät vuosikymmenen hyvin alhaisina.
Entä miten käy työllisyyden kanssa. 1990-luvulla nähtiin suurtyöttömyyttä. Hetkellisesti työttömänä oli yli 500 000 ihmistä. Työpaikan menetys samanaikaisesti ison asuntoluoton kanssa on kestämätön tilanne.
– En usko mihinkään dramaattiseen työllisyystilanteen heikkenemiseen. Kyllähän tässä näyttää, ettei mitään syvää taloustaantumaa tai lamaa ole tulossa.
Lue myös:
Laman lapsissa näkyy edelleen viisi erilaista haavaa
Katso, miten pääministeri Esko Aho kertoi Suomen markan devalvoinnista 12,3 prosentilla eduskunnalle 15.11.1991.