Hyvä ystävä on luotettava.
Näin lukijamme kaikkein useimmin vastasivat kysymykseen siitä, millainen on hyvä ystävä. Ystävänpäivän alla tehdyssä Yle Uutisten verkkokyselyssä vastaajat mainitsivat niin monta hyvää ystävää kuvaavaa sanaa kuin halusivat.
Grafiikkaan on koottu eniten mainitut kuvaukset, joilla Ylen verkkokyselyn vastaajat luonnehtivat hyvää ystävää.
Eri ihmiset arvostavat ystävissään erilaisia asioita. Luotettavuuden lisäksi hyvän ystävän piirteinä mainittiin verkkokyselyssä usein kuunteleva, rehellinen, ymmärtävä ja empaattinen. Moni arvosti myös huumorintajua ja sitä, että ystävä tarjoaa tarvittaessa tukeaan ja apuaan.
Jotkut vastaajat kirjoittivat hyvän ystävän olevan sellainen, joka on olemassa.
Saimme Yle Uutisten verkkokyselyyn noin 130 vastausta ja ainakin 300 eri sanaa.
Keiden välille ystävyyssuhteita syntyy?
Emme ystävysty täysin sattumanvaraisesti, vaan kiinnostumme samankaltaisuudesta, toteaa tutkija Noora Lehtonen Väestöliiton yhteydessä toimivasta Väestöntutkimuslaitoksesta. Ystävyyssuhteita solmitaankin sellaisten ihmisten kesken, joita jokin asia yhdistää.
– Yhdistävät tekijät voivat liittyä kiinnostuksen kohteisiin ja siihen, missä tavataan ja mitä tehdään. Ne liittyvät tietysti myös arvoihin, Noora Lehtonen sanoo.
Ystävyksiä yhdistää usein myös sama ikäluokka, sukupuoli, etninen tausta, persoonallisuus, sosiaalinen asema tai samankaltainen elämäntilanne.
– Pelkkä tilaisuus tutustua ei riitä. Tarvitaan jotain sellaista, mikä klikkaa ihmisten välillä, Noora Lehtonen sanoo.
Noora Lehtosen mukaan uusia suhteita luodaan tavallisimmin silloin, kun elämässä on syystä tai toisesta uusia ympyröitä.
Nuoruus ja varhainen aikuisuus ovat elämänvaiheita, joissa kauaskantoisia ystävyyksiä kaikkein tavallisimmin solmitaan. Ystävyyssuhteita voi kuitenkin syntyä läpi elämän. Osa suhteista myös katkeaa ja uusia voi tulla tilalle.
Mikä kannattelee ystävyyttä?
Ystävyyttä pitää luonnollisesti yllä se, että ystävät tapaavat, vaihtavat kuulumisia ja tekevät yhdessä asioita – tai ainakin pitävät yhteyttä. Silloin läheisyys ja luottamus pääsevät kasvamaan.
Vastavuoroinen auttaminen ja tukeminen ovat myös perustavanlaatuisia asioita, jotka kannattelevat ystävyyssuhteita.
– Tunne siitä, että toinen on tarpeen tullen läsnä, on tärkeää. Jos hyvin vaikeiden elämänvaiheiden keskellä kokee, että toinen ei olekaan tukena, se voi rikkoa suhteen tai vähintään luoda ristiriitaa ystävyyssuhteeseen, Noora Lehtonen sanoo.
Olennaista on myös se, että molemmat osoittavat kiinnostusta ja halua pitää yllä ystävyyttä.
Kuinka moneen ystävään pidetään yhteyttä?
Ystäviksi koettujen ihmisten lukumäärä vaihtelee. Osalla ystäviä ei ole ollenkaan, ja se voi aiheuttaa paljon surua.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tavallisimmin säännöllistä yhteyttä 3–5 ystävään tai tuttavaan. Neljä prosenttia puolestaan ei pidä säännöllisesti yhteyttä ystäviin tai tuttaviin.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen tuoreimmat, väestöä edustavat tiedot on kerätty vuonna 2017.
2000-luvun alkuun verrattuna vähintään kuuteen ystävään tai tuttavaan yhteyttä pitävien määrä on vähentynyt, kun taas yhteen tai kahteen ystävään yhteyttä pitävien määrä on kasvanut.
Väestöntutkimuslaitoksen tutkijan Noora Lehtosen mukaan on yleistä tutkimusnäyttöä siitä, että ystävien määrä vähenee iän mukana.
– Esimerkiksi eräässä hollantilaisessa tutkimuksessa 2000-luvun alussa nuorilla aikuisilla oli noin neljä läheistä ystävää, kun vanhempana ystäviä oli keskimäärin yksi vähemmän. Naisilla oli läpi elämän omia ystäviä hieman enemmän kuin miehillä, Noora Lehtonen toteaa.
Toisaalta, suomalaisessa Sukupolvien ketju -hankkeessa huomattiin suurten ikäluokkien vastaajilla olevan keskimäärin enemmän ystäviä (5,6) kuin heidän aikuisilla lapsillaan (4,6).
Kuinka tiivistä ystävien yhteydenpito on?
Lähes puolet suomalaisista tapaa ystäviään vähintään viikoittain.
Nuoret tapaavat ystäviään selvästi useammin kuin keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan 10–14-vuotiaista suurin osa tapaa ystäviä viikoittain, kun keski-ikäisistä ystäviä näkee viikoittain kolmasosa.
Verkossa tai puhelimella viikoittain yhteyttä pitävien osuus on tapaamisia suurempi, yli 60 prosenttia suomalaisista. Nuoret pitävät myös verkon ja puhelimen kautta yhteyttä selvästi enemmän kuin vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat ihmiset.
2000-luvun alkuun verrattuna ystävien kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt, mutta yhteydenpito muilla tavoilla on tullut tiheämmäksi.
Miten ystävyyssuhteiden läheisyys vaihtelee?
Läheisyyden määrä ystävyyssuhteissa vaihtelee. Ihmiset voivat kaivata erilaisia ystävyyssuhteita. Naiset pitävät useiden tutkimusten mukaan läheisiin ystäviinsä tyypillisesti tiiviimmin yhteyttä kuin miehet.
Läheisyys voi toisaalta vaihdella elämän mittaan saman ystävyyssuhteen sisälläkin. Ystävyyssuhteet joustavat.
Noora Lehtosen mukaan yhteinen ystäväverkosto tai yhteiset elämänpiirit voivat helpottaa ystävyyden säilymistä, vaikka ystävyyssuhde ei jatkuvasti olisikaan kovin tiivis.
– Jokin, mikä sitoo ihmisiä myös ulkopuolelta, voi olla tärkeää varsinkin silloin, jos ei olla ihan lähiystäviä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 15. helmikuuta kello 23:een asti.