Tiikeri hymyilee muropaketin kyljessä kunnantalon käytävän seinällä.
Yleensä tällaisissa paikoissa näkee lähinnä entisten luottamushenkilöiden muotokuvia, mutta Nurmijärven kunnantalon käytävää koristaa muun muassa Jani Leinosen ja Ilari Hautamäen taide.
– Meille on vuosikymmenien aikana karttunut taidekokoelma. Haluamme pitää ainakin osan töistä esillä, kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoo.
Tänään ei kuitenkaan keskustella taiteesta, vaan rahasta.
Nurmijärvellä on mennyt pitkään hyvin, mutta kasvulla on ollut hintansa. Se kasvaa nyt korkoa odottamattomalla tavalla.
Kunnan asukasluku on paisunut koko 2000-luvun, ja maantieteellisesti laajaan kuntaan on tarvittu muun muassa uusia päiväkoteja ja kouluja.
– Kaikki investoinnit, saneeraukset ja rakentamiset on jouduttu pitkälti tekemään lainarahoituksella. Lainamäärä on kasvanut huikeasti ja toki oli odotettavissa, että matalien lainakorkojen aika ei jatku loputtomiin. Silti on ollut yllätys, miten nopeasti ne ovat lähteneet nousuun, kunnanjohtaja Mäkelä summaa.
Lainaa jo yli 5 000 euroa asukasta kohden
Valtion holhoukseen eli niin sanotulle kriisikuntalistalle on yleensä päätynyt pieniä, kasvukeskuksista sivussa olevia kuntia, kuten Honkajoki, Kyyjärvi ja Rääkkylä.
Uudeltamaalta valtiovarainministeriön ”tarkkailuluokalla” on viimeisen 20 vuoden aikana ollut viisi kuntaa: Lapinjärvi, Karjaa, Pohja, Raasepori ja Hanko.
Nyt joukon jatkoksi voisi – hieman yllättäen – päätyä pääkaupunkiseudun kupeessa oleva Nurmijärvi.
Nurmijärvellä oli viime vuoden lopussa lainaa 5 129 euroa asukasta kohden. Esimerkiksi Helsingissä vastaava summa oli 1 431 euroa. Nurmijärven vuosittaiset korkomenot uhkaavat nousta lähivuosina jopa 10 miljoonaan euroon.
Nurmijärven tilannetta hankaloittavat budjettiin kertyvä kumulatiivinen alijäämä ja sote-uudistus. Siinä Nurmijärvi joutui Mäkelän mukaan maksajan rooliin. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta siirtyi kunnista uusille sote-alueille vuodenvaihteessa.
Osa kuluista jäi kuitenkin edelleen Nurmijärvelle.
– Meiltä lähti sote-uudistuksessa kahdeksan miljoonaa euroa enemmän tuloja kuin menoja. Lisäksi nyt on esitetty, että valtionosuuksiin ei tehtäisi edes indeksikorotuksia, vaan nekin pitäisi kuntien jotenkin kattaa esimerkiksi verotuksella. Se tuntuu epäreilulta.
Valtion kuntarahoitusjärjestelmään jäi ”valuvika”
Viime aikoina kriisikuntalistalle on päätynyt vuosittain vain muutama kunta, tänä vuonna ei välttämättä yhtään. Tilanne saattaa muuttua huonommaksi hyvinkin pian.
Kuntaliiton mukaan lähivuodet ovat vaikeita erityisesti Nurmijärven kaltaisille kasvukunnille. Inflaation ja korkojen nousun lisäksi myös ajastaan jälkeen jäänyt valtionosuusjärjestelmä hankaloittaa kuntien taloudenpitoa.
– Kasvukuntien rahanmeno painottuu nimenomaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Kuntien valtionosuusjärjestelmä kuitenkin elää vielä osittain vanhassa sote-ajassa. Eli siellä on tällainen valuvika, joka pitäisi korjata mahdollisimman nopeasti, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen toteaa.
Myös Nurmijärven Outi Mäkelä toivoo valtion kädenojennusta ennen kuin on liian myöhäistä.
Säästöjä kunta hakee nyt kaikin mahdollisin keinoin. Suurennuslasin alle päätynee esimerkiksi koko monitaajamaisen kunnan palveluverkko ja esimerkiksi ei-lakisääteiset palvelut.
Niin sanotut helpot säästökonstit on Mäkelän mukaan käytetty jo vuosia sitten.
– Kasvukunnat ovat ikään kuin koko muun maan kasvattajaseuroja, joihin lapsia syntyy ja lapsiperheet muuttavat, mutta me maksamme siitä tosi kovaa hintaa. Olemme lähes 45 000 asukkaan kunta Uudellamaalla, kyllä meidän pitää pystyä pärjäämään ja myös valtion täytyy pitää siitä huolta.
Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee viime vuoden tilinpäätöstä ja taloustilannetta tänään maanantaina.
Voit keskustella aiheesta 28.3. kello 23:een saakka.