Marraskuussa maksoimme 273 000 euron asuntolainastamme korkoa viisikymppiä kuussa. Tässä kuussa maksoimme korkoa 550 euroa. Jep, 12 kuukauden korko tarkistettiin äsken. Ei pahimpaan aikaan, muttei myöskään parhaimpaan.
Viimeiset vuodet maailman tila on typistynyt yhteen seurattavaan lukuun. Keväällä 2020 tarkistimme aamun lehdestä koronatartuntojen määrän. Syksyllä 2022 kurkimme puhelimen sovelluksella sähkön kilowattituntihintaa.
Keväällä 2023 mielessä pyörivä luku on euribor. Nouseeko se, kuinka paljon? Oho, nyt se laski! Ah ei, vieläkin se nousee.
Meille on hoettu, että nollakorkojen aika on poikkeus.
Maailmaa selittävä luku on kohdellut ihmisiä sattumanvaraisen eriarvoisesti. Minun koronani oli vain ärsyttävä flunssa, mutta muutaman ystäväni vanhemman se vei. Minulla sattui olemaan halpa määräaikainen sähkösopimus, mutta eräänkin ystäväni omakotitalon pörssisähködiili maksoi pahimmillaan 50 euroa päivässä.
Euribor-korko poikkeaa kuitenkin kahdesta edeltävästä luvusta siinä, että siihen on pystynyt varautumaan. Meille on hoettu, että nollakorkojen aika on poikkeus.
Ja vaikkei koron nouseminen olisi muistunut mieleen asunnonostohulinassa, niin pankit kyllä muistavat sen. Ne stressitestaavat jokaisen lainan 25 vuoden ajalla ja kuuden prosentin korolla. Tätä kirjoittaessani 12 kuukauden euribor-korko on noin 3,5, ja kuutta prosenttia tuskin saavutetaan ihan hetkeen. (Mutta älkää minua uskoko, minä en ottanut korkosuojaa, ja katsokaa miten kävi.)
Mutta kyllä euribor-lukukin kohtelee ihmisiä eriarvoisesti. Nimittäin keskimääräinen suomalainen asuntovelka on 110 600 euroa. Korkojen nousun vaikutus tällaisen lainan kuukausierään on noin 185 euroa kuussa. Pääkaupunkiseudulla velkaa on kuitenkin huomattavasti enemmän, esimerkiksi Kauniaisissa yli tuplasti verrattuna muun Suomen keskiarvoon, 247 000 euroa per kotitalous.
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat ihan eri luokkaa kuin muualla Suomessa. (Minun helsinkiläisen kerrostalokodin hinnalla saisi helposti kolmikerroksisen omakotitalon läheltä Turun keskustaa, katsottu on!) Ja niinpä minä makselen nyt sitä yli 500 euron korkoa kuukaudessa.
Onko tämä tragedia? No ei ainakaan enemmistölle ihmisistä. Ensinnäkään korkojen nousu ei koske suoraan suurinta osaa suomalaista, sillä suurimmalla osalla ei ole asuntolainaa.
Kyselyn mukaan myös valtaosa asuntovelallisista on varautunut korkojen nousuun.
Toisaalta on heitäkin, joille sähkön, ruoan ja omistusasumisen yllättävä kallistuminen johtaa ahdistavaan tilanteeseen.
Ei käy kateeksi vastavalmistuneita, jotka kenties haluaisivat ostaa oman asunnon.
Eikä pidä unohtaa sitä, että euribor vaikuttaa paitsi asuntolainaan, myös opintolainan korkoihin – ja nykyisin sitä otetaan paljon. Vielä vuonna 2010 valmistuneilla maistereilla oli opintovelkaa keskimäärin 6 600 euroa, nykyisillä summa on 20 470 euroa.
Ei käy kateeksi vastavalmistuneita, jotka kenties haluaisivat ostaa oman asunnon. Opintolaina niskassa ja asuntolainojen korot korkealla. Hyvänä puolena on kuitenkin se, että korkojen nousu laskee asuntojen hintoja. Ja siitä korkojen nousussa on oikeastaan pohjimmiltaan on kyse.
Keskuspankit nimittäin nostavat korkoja juuri siksi, että hinnat laskisivat – tai eivät ainakaan nousisi niin nopeasti kuin nyt. Rautalangasta väännettynä: kun ihmisillä ja yrityksillä on vähemmän rahaa kuluttaa (koska pitää maksaa lainasta isompia korkoja), hinnat nousevat toivon mukaan hitaammin eli inflaatio hidastuu. Korkojen nosto on siis tarpeen.
Jos tukalasta tilanteesta haluaa kaivaa hopeareunuksen, niin se voisi olla tämä: nyt keskiluokalle jää vähemmän rahaa lennellä etelään, ostaa kakkosautoja tai lämmittää ulkoporeammetta. Ja tätä meidän planeettamme kaipaa.
Kun ihan jokainen joutuu miettimään kulutustaan, säästäminen ei kirpaise niin paljon.
Julia Thurén
Kirjoittaja on yrittäjä, jonka taloudelle hintojen nousu tekee isomman loven kuin korkojen nousu.
Kolumnista voi keskustella 5.4. kello 23.00 saakka.