Kommentti: Jääkiekon MM-kisojen varjossa tapahtuu jotain niin irvokasta, että sitä on vaikea uskoa todeksi

Jääkiekkoliitto ei nöyrtynyt pyytämään anteeksi lapselta, joka kertoi joutuneensa rasististen solvausten kohteeksi. Se on jotain aivan käsittämätöntä, kirjoittaa toimittaja Jussi Paasi.

Tumman jään pinnassa kiekkoilijan varjo.
Kuvituskuva. Kuva: All Over Press
Urheilu toimittaja Jussi Paasi.
Jussi PaasiUrheilutoimittaja

En voinut uskoa todeksi. En millään.

Sain pari päivää sitten tietooni uutisen. Jääkiekkoliitto oli hylännyt yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoesityksen epäillyssä rasismitapauksessa.

Lue lisää: Ylen tiedot: Jääkiekkoliitto ei suostunut anteeksipyyntöön – hylkäsi sovintoesityksen epäillyissä rasismitapauksissa

Kerrataanpa ensin, mitä kaikkea tähän mennessä on tapahtunut.

Jääkiekkoa harrastava nuori kertoi valmentajalleen joutuneensa rasistisen huutelun kohteeksi kesken ottelun. Kyseessä oli Lahden Pelicansin U13-joukkue.

Lahtelaisten valmentaja Juha Sokka pyysi erotuomareita puuttumaan asiaan. Sen jälkeen hän määräsi joukkueensa pukukoppiin.

Loppuhetkillä ollut peli keskeytyi sekavissa tunnelmissa.

Mitä siitä seurasi?

Jääkiekkoliitto antoi kyseiselle valmentajalle kolmen ottelun toimitsijakiellon ja seuralle 1 000 euron sakot.

Kyllä, luit oikein.

Tätä hämmästelimme tapauksen jälkeen Urheiluhullut-ohjelmassa. Valmentajaa siis käytännössä rangaistiin siitä, että hän puuttui rasismiin. Jääkiekkoliitto katsoi, että Sokka ja hänen joukkueensa olivat keskeyttäneet ottelun. Liittoa eivät rasistiset huudot tuntuneet kiinnostavan lainkaan.

Pelicans vei tapauksen urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka päätti, että juniorijoukkueen saama sakko poistetaan, koska se oli kohtuuton. Valmentajan toimitsijakielto lyheni yhteen otteluun.

Sen jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi lausunnossaan, että Jääkiekkoliiton Sokalle langettama rangaistus oli yhdenvertaisuuslaissa kielletty vastatoimi.

Sama juniori oli kaiken lisäksi joutunut kahdesti aiemminkin kohtaamaan rasistisia solvauksia kaukalossa. Toinen näistä käsiteltiin vastustajan kanssa, toisesta seura ja pelaaja raportoivat Jääkiekkoliittoon. Ilmoitus ei johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vaatinut selvityksiä myös näistä tapauksista.

Lopulta yhdenvertaisuusvaltuutettu teki osapuolten välille sovintoesityksen. Jääkiekkoliitto kuitenkin hylkäsi esityksen ja palkkasi asianajotoimiston hoitamaan asiaa.

Tämä kaikki on jotain aivan käsittämätöntä.

EHT-turnaus, Suomi–Sveitsi, kuvassa nousevat Leijonien 2022 mestaruusviirit Turkuhallin kattoon.
Jääkiekkoliitto olisi voinut sovinnon lisäksi esimerkiksi kutsua juniorin MM-turnaukseen. Kuva: Jaakko Stenroos / All Over Press

Sovintoesityksen hyväksyminen olisi edellyttänyt Jääkiekkoliitolta anteeksipyynnön ja noin 10 000 euron korvaukset.

Kymppitonni on monelle meistä iso raha, mutta Jääkiekkoliitolle se on riisinjyvänen. Liitto tahkoaa tänä keväänä miljoonavoittoja MM-kisoilla, kuten teki myös vuosi sitten.

Niistä miljoonista ei herunut kymppitonnia, jolla tämä tapaus olisi ratkennut. Korvaukset olisivat siis menneet rasistisen huutelun kohteeksi joutuneelle pienelle pojalle ja valmentajalle, jota Jääkiekkoliitto oli yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan laittomasti rangaissut.

Jääkiekkoliitto, mitä ihmettä te oikein siellä touhuatte?

Jos te olisitte halunneet kantaa vastuunne ja näyttää, miten suhtaudutte rasismiin ja lajin epäkohtiin, se olisi ollut naurettavan helppoa. Olisitte maksaneet teidän näkökulmastanne katsottuna mitättömän pienet korvaukset pelaajalle ja valmentajalle, esittäneet anteeksipyynnön – ja vaikka kutsuneet kovia kokeneen juniorin vierailulle MM-kisoihin.

Pojalle anteeksipyyntö, sitten leijonapaita ylle, ottelulippu käteen ja pelin jälkeen tapaamaan paria Leijonien pelaajaa.

Miettikää, mitä siitä olisi seurannut.

Mutta ei. Te päätitte toisin.

Nyt edessä on oikeustaistelu. Valmentaja Sokka kertoi ryhtyvänsä oikeustoimiin Jääkiekkoliittoa kohtaan.

Kysyn vielä: mitä te Jääkiekkoliitossa kuvittelette tällä voittavanne?

Rahaa teiltä on jo nyt mennyt sen kymppitonnin verran, kun palkkasitte asianajajat hoitamaan tapausta. Samalla on mennyt maine – taas kerran.

Tästä surullisesta ja synkästä tapauksesta tulee mieleen kaksi sanaa, jotka Juhani Tamminen lausui – kahdesti – legendaarisessa pressitilaisuudessa keväällä 2009.

Mä häpeän. Mä häpeän.