Halkohullujen tukiryhmän perustanut Markus Savolainen tietää, miten parhaat polttopuut syntyvät – neuvoo luottamaan luonnon apuun

Kuivat polttopuut pelastavat, kun kylmä syksy taas alkaa. Kysyimme kokeneelta polttopuiden tekijältä, Halkoholistien tukiryhmä -someyhteisön perustajalta, vinkkejä työhön.

Valtava kasa pilkkeeksi pienittyjä puista auringossa ja vieressä mies klapikoneen kanssa.
Pilkkomiseen Markus Savolainen käyttää hydraulista halkomakonetta. Kuva: Jukka Eskanen / Yle
  • Marianne Mattila

Pressun päällä kuivuu noin sata mottia klapeja odottamassa elokuuta. Aurinko ja tuuli saavat tehdä työn tulevan kesän aikana.

Puut on pilkkonut Markus Savolainen, joka tunnetaan Facebookissa toimivasta Halkoholistien tukiryhmästä. Savolainen perusti ryhmän muutama vuosi sitten ilmiselvään tarpeeseen. Jäseniä ryhmässä on jo yli 16 000.

Kuiva puu palaa parhaiten. Se luovuttaa tehokkaimmin energiaa eikä päästöjä tule samalla tavalla kuin kosteaa polttaessa.

Pohjois-Savon Siilinjärvellä asuva Savolainen kertoo, kuinka hän hoitaa hyvät polttopuut itselle ja myyntiin.

Ensimmäinen vaihe on marraskuussa

Savolainen katsastaa metsässä poistettavaksi sopivat puut jo alkutalvesta marraskuussa. Hän kaataa ne puut, jotka häiritsevät niin sanotusti hyvien puiden kasvua eli harvennushakkaa metsää.

Savolainen ei arvota lehtipuuta ja pihkapuuta eri tavalla, vaan se puu kaatuu, joka on paremman tiellä.

– Jokainen metsänomistaja tekee tässä oman ratkaisunsa. Jos suosii mäntyä, kaatuu ehkä parempi koivu vierestä ja päinvastoin.

Kuiva klapi kilahtaa, tietää polttopuita intohimoisesti tekeva halkoholisti

Kun Savolainen huomaa, että pellolla on 20-30 senttiä lunta, hän lähtee metsään mönkijän ja metsäperävaunun kanssa.

– Siinä vaiheessa metsänpohja kestää mönkijäkaluston, hän sanoo.

Metsässä puut kaadetaan. Niistä karsitaan kaikki oksat ja rungot katkotaan kolmen metrin mittaisiksi.

Savolainen kuljettaa rungonpätkät puunkäsittelypaikalle eli laanille. Paikalle on olemassa muitakin nimiä – esimerkiksi rante – mutta Savolainen on tottunut sanaan laani.

Puu kuivuu jo kevättalvella

Laanilla rungot katkotaan 33 senttimetrin klapimittaan. Pilkkomisen Savolainen tekee hydraulisella halkomakoneella.

– Kirvestä käytän vähemmän. Konevoimalla jaksaa tehdä päivän töitä niin, että jaksaa jatkaa seuraavanakin päivänä.

Valtava kasa pilkottua puuta kuivumassa auringossa.
Klapit on kasattu noin metrin korkuiseen kasaan. Kuva: Jukka Eskanen / Yle

Savolainen neuvoo, että kevättalvella puun luontainen kosteus on pienimmillään, joten puu kuivaa jo siinä vaiheessa tehokkaasti.

Hän tietää vanhan sanonnan, jossa todetaan äitienpäivään mennessä pilkottujen puiden kuivavan varmasti syksyyn mennessä. Kirjaimellisesti hän ei noudata sitä itsekään, vaan pilkkoo puita myös toukokuun toisen sunnuntain jälkeen.

Puut jäävät kesäksi pressun päälle

Savolaisen noin sata mottia pilkettä viettävät tulevat kuukaudet pressun päällä kuivumassa.

Puut ovat noin metrin korkuisessa kasassa.

– Nyt annetaan luonnon eli tuulen ja auringon hoitaa puun kuivattaminen näin aurinkoisella paikalla, Savolainen sanoo.

Pressu kannattaa virittää niin, että vesi valuu siitä pois. Muuten alimmat puut menevät pilalle.

– Mutta aina tulee pieniä tappioita.

Elokuussa Savolainen siirtää puut liiteriin tai suoraan polttopaikoille.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 21.5. klo 23:een saakka.