Kun esihenkilö kehotti kuopiolaista Anniina Rönkköä istumaan kaupan kassan taakse ja palvelemaan asiakkaita, Rönkkö teki työtä käskettyä.
Oli 16-vuotiaan Rönkön ensimmäinen päivä hänen ensimmäisessä kesätyössään. Seurattuaan kymmenisen minuuttia kokeneemman kollegan kassatyöskentelyä Rönkön odotettiin ryhtyvän hommiin.
– Jo pelkkä asiakkaiden palveleminen kassalla jännitti. Sen lisäksi jouduin opettelemaan kassan käyttöä kiireessä samaan aikaan, muistelee Rönkkö nyt, viitisen vuotta myöhemmin.
Hän kokee, ettei saanut kesätyöhönsä riittävää perehdytystä. 16-vuotiaana hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, mitä hänellä oli oikeus vaatia.
– Jos ei ole aiemmin tehnyt töitä, ei tiedä, miten asiat menevät. On vain pakko luottaa siihen, mitä neuvotaan tekemään.
Anniina Rönkkö kuvailee viiden viikon pituista kesätyötä stressaavaksi ja kuormittavaksi. Hän koki tuhlaavansa kollegoidensa työaikaa kysymyksillään ja odotuttavansa asiakkaita turhaan.
– Olisin toivonut, että asiat olisi käyty läpi rauhassa ja niin, ettei samalla ollut todellinen työtilanne käynnissä.
Perehdytys voi kohottaa tai runnella itsevarmuutta
Yle kysyi lukijoiltaan kokemuksia kesätöihin perehdyttämisestä. Anniina Rönkön tavoin osa heistä piti saamaansa ohjeistusta riittämättömänä.
Jutussa mukana olevia sitaatteja on editoitu toimituksessa. Kaikissa tapauksissa vastaajan henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
”Toimistoasioihin saimme tiimin kanssa paksun paperinivaskan, joka piti opetella ulkoa. Jos tuli kysymyksiä, vastaus oli ’lue ohjeista’. Vastuullamme oli muun muassa siivousta, golfauton ajamista ja golfkisojen järjestämistä, vaikka emme tienneet edes golfkisojen sääntöjä tai perusperiaatteita. Työ oli hyvin stressaavaa ja jätti traumat, etenkin, kun olin silloin nuori, muistaakseni lukiolainen.”
Caddiemasterina työskennellyt 30-vuotias nainen
”Perehdytystä ei juurikaan ollut. Kukaan ei kertonut, mistä olen vastuussa ja mistä en. Sain kuulla, että kukaan ei oikeastaan ollut erityisesti vastuussa perehdyttämisestäni, ja usein kiireessä kerrottiin, mitä seuraavaksi tehdään. En olisi halunnut jatkuvasti myöskään kysellä asioista, jotka minun oletettiin tietävän ilman perehdytystä.”
Päiväkodissa harjoittelijana työskennellyt 19-vuotias nainen
Toisaalta osa vastaajista koki, että perehdytykseen panostettiin kesätyöpaikoissa hyvin.
”Työnantajan puolelta oli perehdyttäjä kokonaiset kaksi–kolme päivää opastamassa minua. Kun olen vaihtanut tehtävää, olen saanut uuden koulutuksen. Oli paljon mukavampaa tehdä työtä, kun tietää, mitä tekee. Virheet maksavat paljon, joten ennakointi ja kunnollinen perehdytys lopulta hyödyttävät myös työnantajaa.”
Varastolla työskennellyt 22-vuotias nainen
”Oli kaksi viikkoa aikaa kierrellä alueella perehdyttäjän kanssa, kokeilla työkoneita ja tehdä verkkomateriaalikoulutuksia. Erityisesti turvallisuusnäkökulmaan panostettiin paljon. Kaikki työntekijät ovat erittäin halukkaita auttamaan ja kertomaan prosessista ja työtehtävistään. Työn tekeminen tuntuu turvalliselta, eivätkä virheet pelota.”
Kemianteollisuudessa kaivoksen rikastamossa ja kunnossapito- sekä prosessinvalvontatehtävissä työskennellyt 20-vuotias nainen
”On tärkeää pitää kiinni oikeuksistaan”
Ensimmäinen kesätyö jäi Anniina Rönkön viimeiseksi. Vaikka kaupassa oli muuten mukava työilmapiiri, puutteellisen perehdytyksen vaikutukset jäivät kummittelemaan.
– Siitä jäi lähinnä epäonnistumisen maku suuhun, ja koska kokemus oli niin negatiivinen, kynnys lähteä tekemään kesätöitä jatkossa nousi. Tuli olo, että tällaistako työelämä on.
Nyt 21-vuotias Rönkkö on vakituisissa töissä. Hän toivoo, että nuoret saisivat perehdytystä myös omiin oikeuksiinsa työelämässä.
– Työn tekemisen tärkeyttä painotetaan todella paljon. On tärkeää pitää kiinni omista oikeuksistaan, jotta ei ole täysin kokemattomana ja tietämättömänä työnantajan armoilla.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 6. kesäkuuta kello 23:een asti.