Tuulivoiman tuomat verotulot voivat tehdä monesta kunnasta veroparatiisin.
Uuden laskelman mukaan jo muutama kymmenen tuulivoimalaa voi tuottaa useissa kunnissa niin suuret kiinteistöverotulot, että kunta voisi pudottaa tuloveronsa nollaan.
Listan kärjessä on keskisuomalainen pieni Luhanka, jossa vain kahdeksantoista tuulivoimalan kiinteistövero riittäisi pottiin, joka vastaisi koko sitä summaa, joka nyt kerätään kunnan tuloverona.
Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä puolestaan 44 voimalan tuomat verot vastaisivat nykyistä koko tuloveropottia. Tällä hetkellä Pyhännällä on 32 voimalaa ja suunnittelupöydällä on 90 lisää.
Pyhännän kunnanjohtaja Ismo Mäkeläisellä on positiivinen ongelma. Kunnan veroprosentti on maakunnan alhaisin, mutta silti sen laskeminen edelleen voisi olla mahdollista. Mäkeläinen kuitenkin jarruttelee veroparatiisi-ideoita. Kuntamaineen kohentamiseen ei tunnu veroalea tarvittavan.
– Pyhäntä tunnetaan jo ihmekuntana. Kaikki täälläpäin tietävät, että meillä on Pohjanmaan pienin veroprosentti, tämä on Suomen teollistunein kunta (teollisten työpaikkojen suhteena väkilukuun), väkiluku kasvaa, uusia yrityksiä sijoittuu. Meidät tunnetaan laajalti, Mäkeläinen listaa.
Kunnan tavoitteena ei ole kasata rahaa kassaan ja kerätä ylijäämää. Niinpä kunnassa panostetaan ”kaiken ikäisten terveyteen ja hyvinvointiin”. Loppusuoralla on viiden miljoonan euron hyvinvointikeskuksen rakennustyöt – Pyhännän historian suurin investointihanke.
Pyhännän ja Kajaanin alueelle sijoittuvassa Piiparmäen tuulipuistossa on toiminnassa 41 voimalaa. Epävirallisesti Googlen tuulivoimapuistoksi nimetyn keskittymän tuottamasta sähköstä suuri osa menee Haminaan hakukonejätin konesalin huminaan.
Piiparmäen voimalat otettiin käyttöön vajaa kaksi vuotta sitten.
Kuntatalouden asiantuntijoiden, konsulttiyhtiö FCG:n Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan laskelmassa yhden tuulivoimalan arvioidaan tuottavan kunnalle vuosittain keskimäärin 35 000 euroa kiinteistöveroa. Veron tuotto riippuu voimalainvestoinnin suuruudesta ja suuret tuulivoimalat voivat tuottaa esimerkiksi 45 000 euroa vuosittain.
Veron tuotto laskee vuosittain voimalan arvon myötä, mutta voimaloihin tehtävät korjaukset ja parannukset jälleen nostavat veron tuottoa. Voimalan tuotto tulee kunnalle ”toistaiseksi”, ilman erityisiä aikarajoja tai valtion kouran väliintuloa, Laesterä muistuttaa.
Tänä vuonna kuntien tehtäviä ja siten myös verotuloja on leikattu sote-uudistuksessa. Esimerkiksi Luhangan veroprosentti on tänä vuonna 5,9, Pyhäjoen 8,1 ja Pyhännän 7,1.
Tämä kasvattaa osaltaan tuulivoiman merkitystä tulonlähteenä. Muutoksen suuruus yllättää kuitenkin pitkän linjan asiantuntijankin.
– Viisi vuotta sitten en olisi uskonut, että tuulivoima voi oikeasti muuttaa nimenomaan pienten kuntien rakennetta ja elinvoimaisuutta alueella muutenkin, Laesterä sanoo.
Tuulivoiman tuoman kiinteistöveron painoarvo on sitä suurempi, mitä pienempi kunta on. Esimerkiksi Helsingissä tarvittaisiin 6400 voimalaa, jotta niiden tuoma kiinteistöveron tuotto vastaisi edes yhtä tuloveroyksikön tuottoa.
Laesterä kertoo huomanneensa, että sellaisetkin kunnat, jotka ovat aiemmin tehneet ehdottoman kielteisiä tuulivoimapäätöksiä, ovat ruvenneet miettimään päätösten muuttamista. Usein tuulivoimasta odotetaankin nopeaa apua kunnan talousongelmiin ja silloin valtion viranomaiskäsittelyn viipyminen saattaa herättää harmitusta.
Aurinkovoima tulee itään ja tuulipuistojen täydentäjäksi
Tuulivoimaa nousee vauhdikkaimmin Pohjanmaalle, kun taas Itä-Suomessa puolustusvoimien tutkat vaikeuttavat rakentamista. Laesterä arvioi, että sen sijaan aurinkovoimalla onkin lupaavia näkymiä juuri Itä-Suomessa. Lisäksi aurinkovoima sopisi täydentämään tuulivoimapuistoja, sillä usein tuulettomina aikoina taivas on pilvetön.
Suuri aurinkovoimapuisto voi lypsää kunnalle vuosittain useita satoja tuhansia euroja, ja aiheuttaa ehkä vähemmän vastustusta, kuin satojen metrien korkeuteen nousevat tuulivoimaloiden lavat. Tästä huolimatta edes suuren mittakaavan aurinkovoimaloista kuntien on vielä turha odottaa tuulivoiman veroisia tuottoja.
– Menneinä aikoina vesivoiman varaan rakennettiin kokonaisia kaupunkeja. On mielenkiintoista nähdä mitä uusiutuva energia tuo tullessaan, Laesterä pohtii tulevaisuuden pysyvämpää rakennemuutosta.
Kunnat saavat uuden vetovoimatekijän, kun uusiutuvan energian kiinteistöverotulo antaa mahdollisuudet tuloveron laskemiseen. Jos tuuli- ja aurinkoenergia tuovat mukanaan myös vetyteollisuuden, alkaa syntyä uusia yrityskeskittymiä.
Näin kuntien saama mahdollisuus verojen alentamiseen voi käynnistää positiivisen kehityskierteen.
Tuulivoiman merkityksen kasvu kuntien taloudessa yllätti asiantuntijankin
Voit keskustella aiheesta maanantaihin klo 23:een saakka.