Tuhannet helsinkiläiset kotitaloudet saavat nyt lämpönsä siitä, kun tietokoneet murskaavat lukuja hiki hatussa. Telian Helsinki Data Center Pitäjänmäellä tarjoaa laskentatehoa ja palvelinsaleja eri yritysten käyttöön. Koneiden tuottama lämpö pumpataan Helsingin kaukolämpöverkkoon.
Vaikka kaupunkien lämmittämisestä datakeskusten hukkalämmöllä on puhuttu paljon, käytännössä tahti on ollut maltillinen.
Esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa syytää lähes kaiken hukkalämmön mereen.
Yksittäisiä kiinteistöjä tai alueita lämmittäviä pienempiä datakeskuksia on jo useampia, mutta Helsingin datakeskus on tiettävästi vasta kolmas tämän kokoluokan laitos, joka tuottaa energiaa kaukolämpöverkkoon. Ensimmäinen oli Yandex Mäntsälässä, toinen supertietokone LUMI Kajaanissa.
Eikä tämäkään matka ole sujunut mutkitta, sillä vuonna 2018 käynnistynyt datakeskus puhalsi ensimmäiset vuodet lämpöä taivaan tuuliin.
Lämpöä oli aluksi liian vähän
Energiayhtiö Helenin ja datakeskusta pyörittävän Telian ensitreffit Helsingin Pitäjämäellä menivät aikanaan penkin alle.
– Ongelma oli kannattavuus. Siinä vaiheessa konesalista ei ollut saatavissa riittävästi tehoa, Helenin liiketoimintavastaava Henrietta Lahti sanoo.
Telian seuraava treffikumppani oli Fortum, joka vastaa Espoon lämmityksestä. Aikomus kariutui muun muassa siihen, että Espoon rajalle on 2,5 kilometriä matkaa ja kaukolämpöputkien vetäminen olisi tullut kalliiksi.
Lopulta Helen ja Telia löysivät toisensa, mutta siihen tarvittiin monia muutoksia.
Nyt saa alennusta sähköverosta
Ensinnäkin datakeskus on kasvanut riittävän suureksi lämmön lähteeksi. Alkuvuosien kasvun ansiosta se tuottaa vuodessa lämpöä melkein yhtä paljon kuin 5 000 kotitaloutta kuluttaa. Tavoite on ainakin nelinkertaistaa tuotanto, kun datakeskuksen loputkin salit täyttyvät palvelimista – Telian toiveiden mukaan jo lähivuosina.
Suurin poliittinen muutos on ollut se, että Telia saa nyt datakeskukseen sähköä aiempaa halvemmalla. Vuoden 2022 alusta lähtien datakeskukset ovat maksaneet pienempää sähköveroa, jos hukkalämpöä otetaan riittävästi talteen. Säästö Telian kuukausilaskussa on kymmeniä tuhansia euroja.
– Veroedut ovat ihan merkittävät tässä talousohjauksessa, Telian datakeskuksesta vastaava johtaja Matti Tella arvioi.
Samaan aikaan energiatehokkaasta datakeskuksesta on tullut entistäkin suurempi markkinointivaltti.
– Asiakkaillamme on omien asiakkaiden paine niskassa siitä, että heidän pitäisi olla mahdollisimman ympäristöystävällisiä.
Maailma on muuttunut
Myös energiayhtiö Helenin näkökulmasta asiat ovat nyt eri tolalla kuin menneinä vuosina.
– Maailma on enemmän kuin muuttunut. Hanasaaren kivihiilivoimala suljettiin jo ja olemme kovaa vauhtia siirtymässä tekemään lämpöä tavoilla, joihin ei kuulu polttaminen, Helenin Henrietta Lahti sanoo.
Helen ja sen kaukolämpöä kuluttavat asiakkaat ovat kärsineet viime vuosina esimerkiksi päästöoikeuksien ja maakaasun hinnan noususta. Myös polttamisen verotus on kiristynyt.
– Kun tuotantopaletti on muuttunut, tuotantokustannusten säästöt ovat kasvaneet ja investoinnin kannattavuus parantunut, Lahti sanoo.
Nyt Helenillä etsitään lisää hukkalämmön lähteitä paikkaamaan kalliimpaa ja ilmastopäästöiltään likaisempaa vanhaa tuotantoa.
– Konesalien hukkalämmön talteenotto on ehdottomasti yksi kannattavampia lämmön tuotantomuotoja. Niistä tulee tasaisesti lämpöä ympäri vuoden, Lahti kehuu.
Telian datakeskuksen rakentaminen ahtaaseen paikkaan tuotti omat ongelmansa, mutta nyt kun laitos on valmis, Telian Matti Tella kiittelee hyviä sähkö-, tietoliikenne- ja joukkoliikenneyhteyksiä.
Kaupunki nielisi rutkasti enemmänkin ekologista lämpöä, mutta tiivis kaupunki asettaa rajoja uusien datakeskusten rakentamiselle.
– Ei Helsingissä ole loputtomasti pinta-alaa, mihin näitä voi rakentaa. Sijaintipaikan löytäminen voi olla haastavaa.