Ylen saamien tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sanna Marinin (sd.) hallituksen keskeisten sosiaali- ja terveyspäätösten lykkääminen eteenpäin.
Hallitusneuvottelijat on pyytäneet ministeriöitä selvittämään, voisiko hoitajamitoituksen, perusterveydenhuollon hoitotakuun ja vammaispalvelulain siirtämisellä saada aikaan säästöjä ja millaisia vaikutuksia muutoksilla olisi.
Asiakirjoista ilmenee, että sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) ja valtiovarainministeriöllä (VM) on eri näkemykset koituvista säästöistä. VM on arvioinut eri toimien säästöt suuremmiksi kuin STM.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun ensimmäinen vaihe on tulossa voimaan jo syyskuussa ja uusi vammaispalvelulaki lokakuussa. Hoitajamitoituksen siirtymäajan lykkäys päättyy joulukuussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten mukaan kahden ensimmäisen muutoksen lykkääminen näin lyhyellä varoitusajalla olisi vaikeaa, koska se vaatisi uuden lain ja pikaisen käsittelyn eduskunnassa. Hyvinvointialueet ja hoitoalan yritykset ovat myös valmistautuneet pitkään tuleviin muutoksiin.
Hoitajamitoituksen voimaantulon siirtäminen eteenpäin sen sijaan olisi lainsäädännöllisesti kevyempi menettely, koska pohjat edellisestä lykkäyksestä ovat jo valmiina.
Taustalla vaikuttavat sote-palveluista vastaavien hyvinvointialueiden heikentynyt taloustilanne ja hoitoalan kova työntekijäpula.
Yle kertoi toukokuussa, että hyvinvointialueiden rahoitustarve on aiempaa arviota suurempi jo annetusta lisärahoituksesta huolimatta. Hyvinvointialueilta uupuu tänä vuonna yhä noin 900 miljoonaa euroa rahaa.
Säätytalolla neuvottelevien puolueiden puheenjohtajat ovat myös puhuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvun hillinnästä.
Henkilöstöpulan takia hyvinvointialueiden ei ole mahdollista toteuttaa kaikkia niille annettuja tehtäviä tai se edellyttää ostopalvelujen merkittävää kasvattamista. Tämä taas nostaisi kustannuksia arvioitua suuremmiksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi hallitusneuvotteluiden suurimpia ja vaikeimpia asioita eikä kokonaisuutta ole saatu vielä valmiiksi.
Hoitajamitoituksen muutos toisi isot säästöt, mutta heikentäisi hoitoa
Marinin hallitus jo lykkäsi lopullisen hoitajamitoituksen voimaantuloa huhtikuusta joulukuuhun, koska hoitajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Myös uusi Petteri Orpon (kok.) hallitus löytää hoitajapulan edestään.
Tällä hetkellä vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisessa ja laitoshoidossa pitäisi olla 6,5 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Joulukuussa hoitajia pitäisi olla seitsemän.
Valtiovarainministeriö arvioi Säätytalolle toimitetuissa papereissa, että 0,65 mitoituksessa pysyminen vähentäisi työntekijöiden tarvetta noin 1 900 hengellä. Tästä koituisi noin 90 miljoonan euron säästöt.
Hallitusneuvottelijat ovat myös etsineet vanhusten hoitajamitoituksesta satojen miljoonien euroja säästöjä siten, että vanhuspalvelulaissa olevan välillisen ja välittömän työn määritelmää muutettaisiin.
Tämä käytännössä vesittäisi koko mitoituksen idean. Nyt hoitajamitoitukseen lasketaan vain hoitoa ja hoivaa tekevät työntekijät, ei esimerkiksi siivousta, ruokahuoltoa tai pyykkejä hoitavia työntekijöitä.
Neuvottelijat ovat pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään keinoja, miten henkilöstömitoituksen muutoksella saataisiin aikaan vaihtoehtoisesti 240, 170 ja 100 miljoonan euron säästöt.
STM:n virkamiehet eivät lämpene ehdotetuille säästöille ja lakimuutokselle.
He huomauttavat, että kysytyt satojen miljoonien säästöt ja välillisen työn tekijöiden laskeminen mukaan mitoitukseen tarkoittaisi käytännössä hoidosta ja huolenpidosta vastaavan henkilöstön vähentämistä.
- 240 miljoonaa euroa = 4 800 työntekijän vähennys
- 170 miljoonaa euroa = 3 400 työntekijän vähennys
- 100 miljoonaa euroa = 2 000 työntekijän vähennys
Ministeriön mukaan varsinaisen hoitotyön korvaaminen muulla työllä johtaa siihen, että ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssit ja osaaminen eivät enää riitä vastaamaan asiakkaiden vaativiin, esimerkiksi saattohoidon tarpeisiin. Tämä taas kuormittaisi päivystyksiä ja sairaalahoitoa.
Ehdotettu muutos vaatisi lisäksi laajaa lainsäädäntötyötä. Mahdollisia säästöjä saataisiin aikaisintaan parin vuoden päästä vuonna 2026.
Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa myös, että keskittyminen koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin on keskeinen tekijä hoitotyön veto- ja pitovoiman lisäämisessä. Hoitoalan etujärjestöille varsinaisen hoitotyön erottaminen muusta työstä oli myös tärkein asia mitoitusta säädettäessä.
Kahden viikon hoitotakuu säästäisi kymmeniä miljoonia, mutta saisiko terveysasemalle ajan?
Säätytalon neuvottelijat ovat halunneet tietää myös, millaisia säästöjä perusterveydenhuollon hoitotakuun lieventämisellä olisi.
Monet sairaudet olisivat hoidettavissa jo terveyskeskuksissa, mutta kun sinne ei pääse, potilaat päätyvät lopulta kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Kiireettömän hoidon enimmäisaika kiristyy syyskuussa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon ja ensi vuoden marraskuussa viikkoon. Hammashoidon hoitotakuu tiukentuu syyskuussa kuudesta neljään kuukauteen ja vuoden 2024 marraskuussa kolmeen kuukauteen.
Ylen saamassa muistiossa virkamiehet laskevat, että hoitotakuun pysyminen 14 päivässä vähentäisi kustannuksia ja lisähenkilöstön tarvetta.
- Vuonna 2025 säästöä syntyisi 25 miljoonaa euroa
- Vuodesta 2026 eteenpäin 30 miljoonaa euroa vuosittain
- Hammashoidon hoitotakuuseen ei tehtäisi tässä mallissa muutoksia
Sen sijaan kiireettömän hoidon enimmäisajan venyttäminen 21 tai jopa 30 päivään ei STM:n mukaan parantaisi hoidon saamista riittävästi ja haittaisi henkilöstön rekrytointia.
Syy on se, että alkuvuonna perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon käynneistä 93 prosenttia toteutui jo 30 päivän sisällä. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa 82 prosenttia asiakkaista pääsi kahden viikon sisällä kiireettömälle käynnille. Ministeriön mielestä parannukset ja päivätyö terveyskeskuksessa lisäävät vetovoimaa perusterveydenhuollon työntekijöiden rekrytoinnissa.
Pidemmistä enimmäisajoista syntyisi toki enemmän säästöä.
- 21 päivästä 45 miljoonaa
- 30 päivästä 60 miljoonaa vuosittain vuodesta 2025 eteenpäin
Hoitotakuun voimaantulon akilleen kantapää on työntekijöiden saatavuus ja siitä koituva kustannusten kasvu.
Syyskuussa voimaan astuvassa uudessa terveydenhuoltolain 54. pykälässä hyvinvointialueet ovat velvoitettuja hankkimaan eli käytännössä ostamaan palveluja yksityiseltä sektorilta, jotta potilas pääsee hoitoon lain edellyttämässä määräajassa. STM ei luopuisi pykälästä tilanteessa, jossa perusterveydenhuollon parantaminen olisi erittäin tärkeää.
Jos perusterveydenhuollon palveluihin ei pääse nykyistä paremmin, se näkyy päivystyskäynneissä ja vuodeosastohoidossa. Tämä puolestaan kasvattaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
Valtiovarainministeriö päätyy omassa laskelmassaan siihen, että hoitotakuun jättäminen 14 päivään tuottaisi 70 miljoonan euron säästöt vuodessa, mutta samalla pitäisi kumota myös terveydenhuoltolain 54. pykälä. Tämän jälkeen hyvinvointialueiden ei tarvitsisi enää ostaa yksityisiä palveluita pysyäkseen määräajoissa.
Vammaispalvelulaki tulee arvioitua kalliimmaksi – kuinka paljon, sitä ei tiedä kukaan
Hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään, onko lokakuussa voimaan tulevan uuden vammaispalvelulain siirtäminen mahdollista. Laki hyväksyttiin vasta maaliskuussa.
Ministeriö suhtautuu kielteisesti lain siirtämiseen tai sen sisällön muuttamiseen.
Ministeriön mukaan siirtäminen ei ole nykyisessä aikataulussa mahdollista ja hyvinvointialueet ovat jo valmistautuneet lakimuutokseen. Jos lakia muutettaisiin näin nopealla aikataululla, vammaiset ihmiset ja heidän kanssaan työskentelevät joutuisivat elämään epävarmuudessa.
Hallitusneuvottelijoille toimitetuista asiakirjoista selviää, että uuden vammaispalvelulain kustannukset eivät ole vielä täysin selvillä, mutta niiden odotetaan kasvavan.
STM:n mukaan hyvinvointialueet saavat lähivuosina lisärahaa lain voimaantulon takia noin 25–35 miljoonaa euroa vuodessa.
Mutta tämäkään ei riitä. Lisäkustannuksiin on varauduttu vielä kehysvarauksella, josta päätetään seuraavan hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa ja vuoden 2024 talousarviossa.
Valtiovarainministeriön mukaan uusi vammaispalvelulaki voi kasvattaa kustannuksia huomattavasti aiemmin arvioitua enemmän.
VM ehdottaa, että lakia voisi muuttaa ennen voimaantuloa tai pian sen jälkeen siten, että lain soveltamisalaa tai palvelun saannin ehtoja rajattaisiin. Näillä keinoilla voitaisiin hillitä kustannusten kasvua kymmenistä miljoonista joihinkin satoihin miljooniin euroihin, ministeriö arvioi.
Erityisesti alun perin esityksessä ollut ikääntymisrajaus on nostettu vaihtoehtoksi. Lakia sovellettaisiin vain heihin, joiden tuen tarve johtuu muusta kuin iäkkäiden sairaudesta tai vanhuudesta.
Hyvinvointialueiden etujärjestö Hyvil puolestaan arvioi STT:lle, että lain toimeenpanosta puuttuisi rahaa jopa miljardi euroa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.