Luvattoman aseen kantamisesta kadulla vankilaan, kovempia tuomioita katujengiläisille – näin hallitus aikoo kiristää rangaistuksia

Ylen näkemän hallitusohjelmaluonnoksen mukaan erityisesti jengirikollisuuteen kytkeytyviä rangaistuksia ollaan kiristämässä. Lisäksi hallitus haluaa nostaa poliisien määrää 500:lla.

Poliisi seisoo selkä edellä kuvaajaa. Poliisilla on päällään luotiliivi.
Tuleva hallitus haluaa nostaa poliisien määrää ja rajoittaa poliisin esitutkintavelvoitetta laajoissa massarikoskokonaisuuksissa. Kuva: Arash Matin / Yle
  • Jesse Mäntysalo

Petteri Orpon (kok.) tuleva hallitus on tiukentamassa huomattavasti rangaistuksia koskien laittomien ampuma-aseiden hallussapitoa julkisella paikalla.

Tämä selviää Ylen näkemästä hallitusohjelmaluonnoksesta.

Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus on nousemassa neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta.

Käytännössä se tarkoittaa, että kyseisestä rikoksesta seuraisi pääsääntöisesti ehdotonta vankeutta.

Lisäksi törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä ollaan muuttamassa siten, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena.

Myös vaarallisen ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta määrättäviä rangaistuksia korotetaan.

Oikeusoppinut: Merkittävä korotus

Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen pitää törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistuksen korotusta merkittävänä, mutta ei ole muutoksesta kovin yllättynyt.

– Viime hallituskaudella puhuttiin siitä, että lainsäädäntöä ampuma-aserikoksissa pitäisi uudistaa. Se on koettu hieman lepsuksi.

Hyttinen pitää perusteltuna, että asiaan pyritään puuttumaan.

– Ampuma- ja teräaseiden kanniskelu on yritettävä saada pois kaduilta. Kun aseita on mukana, niihin helposti tartutaan.

Hän arvioi kahden vuoden vähimmäisrangaistuksen olevan melko korkea. Hyttisen mukaan olisi toisaalta pohdittava, miten rikos suhteutuu muihin samantyyppisiin rikoksiin.

rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopisto
Rikosoikeuden apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan ampuma-aserikoksiin liittyville kiristyksille on nähty tarvetta jo pidemmän aikaa. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle

Esimerkiksi törkeästä ryöstöstä minimirangaistus on kaksi vuotta, maksimirangaistus 10 vuotta.

– Ladatun aseen kantaminen julkisella paikalla on hyvin moitittava teko, johon on syytä puuttuakin. Mutta vielä moitittavampaa on käyttää asetta ryöstöön. Olisi jonkinlaisen suhteellisuusperiaatteellisen mietinnän paikka, voiko näissä rangaistusasteikot lähteä samasta.

Lisäksi Hyttisen mukaan on oletettavaa, että myös törkeän ampuma-aserikoksen enimmäisrangaistusta pitäisi nostaa samassa suhteessa. Tällä hetkellä se on neljä vuotta vankeutta.

Tästä ei Ylen näkemässä hallitusohjelmaluonnoksessa erikseen mainita.

Hyttinen sanoo, että rangaistusten koventamisella voisi olla teoriassa jonkinlaista vaikutusta aseiden saamiseen pois julkisilta paikoilta.

– On selvää, että jos henkilö joutuu konkreettisesti kiven sisään, hän on ainakin sen aikaa pois kadulta kanniskelemassa aseita. Toisaalta aseiden kanniskelijat eivät ehkä rikoksentekijätyyppeinä ole sellaisia, jotka pohtivat, että tästä voi tulla tolkuttomia seurauksia.

Katujengirikoksista koventamisperuste

Hallitus on koventamassa myös katujengirikollisuuteen liittyvien rikosten rangaistuksia säätämällä rikoksen liittymisen katujengin toimintaan erilliseksi koventamisperusteeksi.

Hyttisen mukaan katujengin määrittely ei tule olemaan yksiselitteistä.

– Ihan mitä tahansa yhteenlittymiä ei voi katsoa jengeiksi.

Hän huomauttaa, että jo nykylaisäädäntö antaa mahdollisuuden puuttua katujengien tekemiin rikoksiin koventavasti, mikäli tuomioistuin katsoo, että teot on tehty osana järjestäytynyttä rikollisuutta.

Rikoslaissa on tällä hetkellä useita erilaisia koventamisperusteita. Esimerkiksi sukupuoleen perustuva motiivi on ollut tämän vuoden alusta lähtien tuomioiden koventamisperuste.

– Yleisesti ottaen on syytä miettiä, missä määrin on järkeä laittaa koventamisperusteeksi valtava lista erilaisia tekijöitä.

Rikosoikeuden apulaisprofessori huomauttaa, että rikoslaki ei ole tehokkain keino hoitaa yhteiskunnallisia ongelmia.

– Rikoslain yleisestävyys toimii aika huonosti, Hyttinen tuumaa.

Hallitusohjelmaluonnoksesta ilmenevien laskelmien mukaan rangaistusten kiristämisestä arvioidaan koituvan kustannuksia hallituskauden aikana 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Poliisien määrä nousemassa

Hallitus aikoo nostaa poliisitehtävissä toimivien määrän 8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä.

Tällä hetkellä Suomessa on 7 500 poliisia.

Lisäys kohdistuu poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen.

Yle kertoi tietoihinsa perustuen poliisien määrän nostamisesta jo toukokuussa.

Lisäksi luonnoksen mukaan poliisin esitutkinta-velvoitetta esimerkiksi laajoissa massarikoskokonaisuuksissa kevennetään.

Otsikkoa muokattu 16.6.2023 klo 16.17 lisäämällä maininta, että suunniteltu rangaistusten koventaminen koskee luvattomien aseiden kantamista.