Moni taloyhtiö on viime vuosina halunnut vaihtaa maalämpöön, jos oman kaupungin kaukolämpö on kallistunut. Näin on tapahtunut esimerkiksi Helsingissä.
Vauhti on paikoin liiankin kova.
– Pelkään, että tulee tilanteita, joissa ostaja ei tiedä, mitä on ostamassa. Ja välillä tuntuu, ettei myyjä tiedä, mitä on myymässä, Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Janne Laksola sanoo.
Ongelmia on, mutta Laksolakaan ei osaa arvioida, kuinka yleisiä ne lopulta ovat.
– Minun kuvani on tietenkin hieman vääristynyt, koska kukaan ei soita kertoakseen, että meillä meni kaikki hyvin. Minulle soitetaan yleensä, kun on mennyt pieleen.
Laksola listasi Ylelle kolme merkittävintä ongelmaa ja ehdotuksia niiden välttämiseksi.
Yle pyysi Suomen lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU) toiminnanjohtajaa Jussi Hirvosta arvioimaan Laksolan listaa. Yhdistys edustaa alan toimijoita eli esimerkiksi urakoitsijoita.
Hirvosen mukaan ongelmien määrä on pieni, mutta jos niitä tulee, ne liittyvät usein Laksolan listaamiin asioihin.
Hirvonen vakuuttaa, että varsinkin pitkään alalla toimineet yritykset osaavat asiansa. Mutta Hirvonen myöntää, että voimakkaasti kasvavilla markkinoilla on ollut myös huonosti hommansa hoitavia yrityksiä, jotka eivät pitkään elä.
1. Kustannuslaskelmat saa näyttämään kannattavilta, kun valitsee mieluisat luvut
Kun arvioidaan energiaremontin kannattavuutta, merkittävämpiä avainlukuja ovat lainan korko sekä urakan, kaukolämmön, sähkön ja järjestelmän ylläpidon hinnat.
Näiden lukujen sopivalla valinnalla ja ennustamisella saman remontin voi saada näyttämään kannattavalta tai kannattamattomalta.
– Olen nähnyt todella paljon äärimmäisen positiivisia arvioita, sanoo Laksola.
Jos kaukolämmön vaihtaa maalämpöön, taloyhtiö maksaa kaukolämmön sijaan sähköstä ja lainan koroista.
Laksolan mukaan laskelmissa pitäisi olla mukana vähintään viiden prosentin kokonaiskorko.
– Laskentakorolla on varsin suuri merkitys. Moni voi huomata sen nyt, jos on pari vuotta sitten laskettu prosentilla ja korko on nousemassa tämän vuoden aikana.
Kaukolämmön lähtöhinta on yleensä kohdillaan. Useammin ongelmana on liian halvaksi laskettu sähkö. Kummankin hintakehitys on tarjouksissa usein samansuuntainen.
Kukaan ei tiedä korkojen ja hintojen kehitystä varmaksi. Siksi positiivisetkaan ennusteet eivät ole varsinaisesti valetta.
– Pitäisi esittää kolme vaihtoehtoa – positiivinen, keskiverto ja negatiivinen – että ymmärretään, ettei yksi laskelma ole tie, totuus ja elämä.
SULPUn Hirvosen mielestä vastuu on sekä tilaajalla että toimittajalla.
– Kaukolämmön ja sähkön hintakehityksen pitää olla asiakkaan näkemys. Sehän ei saa olla niin, että joku toimittaja arvaa, että teillä tulee käymään näin.
Kannattavuuslaskelmien perusteita on käsitelty tarkemmin Ylen jutussa kesältä 2021. Kuvaavaa on, että jutun julkaisun jälkeen moni luku on muuttunut tavalla, jota harva osasi tuolloin ennustaa.
2. Järjestelmän mitoitus ja hyötykerroin voi olla hataralla pohjalla
Lyhytnäköisellä myyntimiehellä voi olla houkutus mitoittaa maalämpökaivojen määrä alakanttiin, koska sillä saa hintalappua pienemmäksi ja urakan mahtumaan ahtaallekin tontille.
Asiakkaalle asia voi paljastua vasta vuosien päästä, kun kaivot jäähtyvät liikaa ja lämpöpumppujen sähkönkulutus kasvaa – tai pahimmassa tapauksessa kaivoista ei voi enää pumpata lämpöä.
– Omakotitalo on aika turvallista ottaa ”hihamitoituksella”, mutta mitä isompaan lämpökenttään mennään, sitä paremmin pitäisi mallintaa tai mitata, mitä sieltä maasta oikeasti tulee, Laksola sanoo.
Hintalapun saa näyttämään hyvältä myös koko maalämpöjärjestelmän alimitoituksella.
Jos maalämpöpumput tuottavat 70 prosenttia talon tarpeesta kovimmilla pakkasilla, ne pystyvät kattamaan 99 prosenttia koko vuoden kulutuksesta.
– Olen nähnyt myös sellaista, että tehopeitto on ollut 50 prosenttia, jolloin lämpöpumput tekevät ehkä 70–80 prosenttia koko vuoden lämpötarpeesta. Ymmärtääkö taloyhtiö tällaisessa tapauksessa, että 20–30 prosenttia lämmityksestä on suoraa sähkölämmitystä?
Laskelmiin vaikuttaa myös arviot lämpöpumppujen hyötykertoimesta, eli siitä, kuinka paljon lämpöä laitteisto tuottaa kulutettuun sähköön verrattuna.
– Yhdessä näkemässäni hybridijärjestelmässä lämpöpumpun hyötykerroin oli varsin korkea – itse olisin käyttäny matalampaa lukua. Tarjouksessa oli mukana kolme skenaariota, joista vain yksi oli kannattava. Lopputuloksena kerrottiin, että remontti on kannattava.
SULPUn Hirvosen neuvo on, että halvinta tarjousta on aina epäiltävä.
– Minun mielestäni tilaajalla on velvollisuus pyytää urakoitsijalta perustelut sille, että miksi olette näin paljon halvempia kuin muut.
3. Huonosti asennettujen pumppujen melusta voi tulla kiusankappale
Maalämpölaitteiden aiheuttama melu on Laksolan mukaan melkeinpä yksi tyypillisimmistä syistä taloyhtiöiden yhteydenottoon. Ongelmat johtuvat yleensä siitä, miten laitteet on asennettu ja kuinka tila on äänieristetty.
– Niitä sitten jälkikäteen korjaillaan ja se ei ole kovin helppoa.
Lääkkeeksi ulkopuolista asiantuntemusta
Laksolan mukaan riskit ovat suurimmillaan silloin, kun taloyhtiö on itsenäisesti vertailemassa erilaisia avaimet käteen -tarjouksia. Ne voivat poiketa toisistaan merkittävästi paitsi tekniseltä toteutukseltaan myös laskelmien pohjalla olevien lukujen osalta.
– Taloyhtiön kannattaisi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa arvioimaan laskelmia tai sitten pitää olla omaakin osaamista.
Sekin helpottaa, jos asiantuntija laatii suunnitelmat, joiden toteutus kilpailutetaan eri urakoitsijoilla. Tällöin urakoiden pitäisi olla helpommin vertailtavissa ja suunnittelija auttaa tarjousten vertailussa. Menetelmän ongelma on tosin se, että urakoitsijalla saattaa olla takataskussa joku toimiva ratkaisu, jota suunnittelija ei ole hoksannut.
Asiantuntijaa kannattaa käyttää paitsi urakan myös suunnitelmien ja itse asennustyön valvonnassa.
Samoja lääkkeitä tarjoaa myös SULPUn Hirvonen.
Ulkopuolista energiainsinööriä käytettiin esimerkiksi Helsingin Arabianrannassa toteutetussa energiaremontissa, josta Yle kertoi syksyllä 2021.
Kiinteistöliiton asiantuntija toivoo yhtenäisempiä ohjeita
Laksolan suurin toive olisi se, että lämpöpumppualalle saataisiin yhteisiä pelisääntöjä. Tämä olisi ennen kaikkea niiden toimijoiden etu, jotka tekevät työnsä huolella, eivätkä kaunistele kannattavuuslaskelmia kyseenalaisilla menetelmillä.
– Nyt voidaan tehdä mitä vain ja kukaan ei voi sanoa, että on tehty oikein tai väärin.
Hirvonen sanoo, ettei SULPUlta ole tulossa ohjeistusta urakoiden suunnitteluun, mutta esimerkiksi rakentamista ohjaaviin rakennustiedon LVI-kortteihin on tulossa lämpöpumppuihin tulevaa ohjeistusta.
Yleispätevää mallia tarjouksille on Hirvosen mukaan todella haastava tehdä, koska urakat ovat keskenään niin erilaisia.
Siksi paras lääke on ulkopuolinen asiantuntemus.
– Uskon, että tapa toimia ja ostaa vakiintuu. Taloyhtiöt huomaavat, että kannattaa käyttää asiantuntijaa siinä satojentuhansien, ellei miljoonien eurojen kokoisessa hankinnassa, Hirvonen sanoo.