Uusi hallitus kannustaa ihmisiä töihin erilaisten keppien avulla.
Yksi uudistus koskee ansiosidonnaisen päivärahan ehtoja. Aiemmin ansiodonnaiseen päivärahaan on riittänyt noin 6 kuukauden työpätkä. Nyt hallitus ehdottaa, että ansiosidonnaisen saa vasta 12 kuukauden työnteon jälkeen.
Tämä iskee lyhyitä pätkätöitä tekevien talouteen, jos työt loppuvat. Esimerkiksi ravintola-, kuljetus- ja logistiikka- sekä puutarha- ja rakennusaloilla on paljon lyhyitä työsuhteita.
Myös moni korkeakoulutettu ihminen on pätkätyökierteessä tahtomattaan.
Turkulainen Iina Vaara, 33, valmistui ammattikorkeakoulusta konetekniikan insinööriksi alkuvuonna 2021.
Jo opiskeluaikana Vaara sai jalkansa oven väliin energiateollisuusalalla toimivaan yhtiöön, jossa hän teki opinnäytetyönsä ja pari kesäharjoittelujaksoa.
Valmistumisen jälkeen Vaara on tehnyt noin puolen vuoden määräaikaisia projektitöitä samassa yhtiössä.
Määräaikaisissa työsuhteissa Vaaran tehtäviin on kuulunut esimerkiksi projektipäällikön töitä, tarjouspyyntöjen tekemistä ja datan prosessointia.
Toiveista huolimatta vakituista työtä ei ole herunut. Vaara on väsynyt taloudelliseen epävarmuuteen.
– Tuntuu siltä, kuin eläisin löysässä hirressä muiden armoilla ilman mitään hallintaa tulevaisuudestani.
Asuntolaina ja perhe haaveina
Vaara ei pysty suunnittelemaan elämäänsä, kun töitä tarjotaan vain puoleksi vuodeksi kerrallaan. Työpätkien väleissä on ollut myös muutaman kuukauden mittaisia työttömyysjaksoja, mutta tällä hetkellä hän on töissä.
– Isompia suunnitelmia en uskalla tehdä, kuten perheen perustamista tai oman asunnon hankkimista. Pankista en todennäköisesti saa lainaa, koska maksukykyni voi vaihdella. En ole uskaltanut edes kysyä.
Hallituksen suunnitelmat lisäävät Vaaran stressiä entisestään. Häntä mietityttää, saako hän ansiosidonnaista päivärahaa, jos työt loppuvat.
– Pitää elää kuukausi kerrallaan ja säästää varmuuden vuoksi sukanvarteen.
Vaara kertoo, että hänen insinööriystävillään on samantyyppisiä kokemuksia työelämästä.
– Heille tarjotaan pätkätöitä. Se täytyy vaan hyväksyä. Vaihtoehtona olisi lähteä ulkomaille suomalaisyritysten keikkahommiin.
Riskien ja joustojen sietämistä
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren mukaan hallitusohjelma merkitsee yksittäiselle ihmiselle riskien ja työmarkkinoiden joustojen sietämistä.
Hallitus on kuunnellut tarkalla korvalla elinkeinoelämän edustajia ohjelmaansa laatiessaan. Määräaikaisen työsopimuksen solmimista ja ihmisten irtisanomista helpotetaan.
Toinen asia on se, haluavatko koulutetut osaajat pysyä pätkähommissa, jos heiltä odotetaan ainaista joustoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman raportin mukaan osaavan työvoiman saatavuus on jo vuosia ollut yksi keskeisimmistä suomalaisyritysten kasvun esteistä. Työnhakijat etsivät usein kokoaikaista ja pitkäkestoista työtä, mutta tarjolla on runsaasti osa-aikaisia ja lyhyitä pätkätöitä.
Insinööri Vaara on erittäin motivoitunut työhönsä ja toivoo työnantajalta sitoutumista.
– Hoidan nykyisen määräaikaisuuteni kunnialla loppuun, mutta sen jälkeen aion siirtyä muualle, jos toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta ei tarjota tämän jakson päätyttyä.
Jos vakituista paikkaa ei irtoa, Vaara aikoo jäädä työttömäksi työnhakijaksi joksikin aikaa.
– Pakko ottaa riski, että pääsee elämässä eteenpäin. En haluaisi enää lähteä määräaikaisiin työsopimuksiin, mutta jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat ja ansiopäiväraha laskee työttömyyden jatkuessa, voi olla, että joudun myöntymään taas määräaikaisuuksiin.
Hallitus aikoo laskea ansiosidonnaisen tasoa kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle.
Lisäksi omavastuupäivien osuutta, joista tukea ei makseta, pidennetään viidestä seitsemään.
Tällaisia muutoksia hallitus suunnittelee ansiosidonnaisen ehtoihin
Yle kysyi työministeri Arto Satoselta (kok.) hallituksen suunnitelmista.
Satonen korosti sähköpostivastauksessaan, että vastaukset perustuvat alustaviin arvioihin hallitusohjelman toteutuksesta, ja ne täsmentyvät lainvalmistelun aikana.
Nyt työssäoloehto ansiosidonnaiselle päivärahalle on puoli vuotta. Työssäoloaika voi kertyä eri työskentelypätkistä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Hallitus aikoo pidentää työssäoloehtoa kokonaiseen vuoteen. Millaisen ajan kuluessa sen pitää kertyä?
– Käytännössä muutos koskee ainoastaan työssäoloehdon pidentämistä, ei tarkastelujaksoa, Satonen vastaa.
Riittääkö ansiosidonnaiseen päivärahaan edelleen 18 työtuntia viikossa?
– Jatkossa työssäoloehto kertyy tehtyjen työtuntien määrän sijasta maksetun palkan mukaan. Edellinen hallitus valmisteli työssäoloehdon euroistamisesta esityksen ja se tulee toimimaan hallituksen valmistelun lähtökohtana, Satonen sanoo.
Vastauksessaan ministeri viittaa palkansaajan työssäoloehdon uudistamiseen, jonka mukaan työssäoloehto kertyy sellaisina kuukausina, jolloin henkilölle on maksettu tavallista vakuutuksenalaista palkkaa vähintään 862 euroa.
Mitä tarkoittaa, että lomakorvausten jaksotus palautetaan?
– Lomakorvausten jaksotuksella pitämättömät vuosilomat tulevat siirtämään jatkossa ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka montaa työpäivää maksettu lomakorvaus vastaavasti vastaa. Käytäntö oli jo aikoinaan käytössä ennen vuonna 2013 voimaan astunutta muutosta.
Mitä tarkoittaa, että työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, ja ne uudelleen kohdennetaan lapsiperheille?
– Hallitus luopuu työttömyysturvan lapsikorotuksista parantaakseen työnteon kannustimia. Tukea uudelleen kohdennetaan lapsiperheille hallituksen perhepakettina, jossa vahvistetaan lapsiperheiden toimeentuloa korottamalla lapsilisiä kohdennetusti 70 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2024 alkaen.
– Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan korottamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää ja lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta sekä korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.
– Lapsiperheitä hyödyttää myös työtulovähennyksen uusi lapsikohtainen 50 euron korotus sekä muun muassa lasten vaippojen arvonlisäveron laskeminen 24 prosentista 14 prosenttiin.
Mitä tarkoittaa, että työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan?
– Luopumalla ikään sidotuista poikkeussäännöksistä vahvistetaan erityisesti 55 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien työllisyyttä, joka on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi. Muutos on luonnollinen jatko edellisen hallituksen päätökselle poistaa eläkeputki.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 6.7. kello 23 saakka.
Katso videolta, mitä hallitus linjasi tekevänsä seuraavan neljän vuoden aikana.