Komediasarjan Aikuiset käsikirjoittaja Anna Brotkin kertoo, että hän kävi alkukesästä keskustelua tekoälyn kanssa. Brotkin valmisteli tekoälyä käsittelevää puhetta erääseen tilaisuuteen ja testasi osaako tekoäly keksiä hänelle hauskaa avauslausetta.
– Tekoäly vastasi, että sillä ei ole huumorintajua, että se ei osaa kirjoittaa hauskasti. Mietin, että ainakin komedian kirjoittajia vielä selkeästi tarvitaan.
Brotkin arvelee, että tekoäly on vaikea opettaa ymmärtämään huumoria, koska se on yleensä yksilöllistä ja vaatii intertekstuaalisuuden ja erilaisten sävyjen ymmärtämistä.
– En usko, että käsikirjoittajien tarve tulee koskaan kokonaan katoamaan. Siinä mielessä haluan olla optimisti.
Yhdysvalloissa jo kaksi kuukautta jatkuneen televisio- ja elokuvakäsikirjoittajien Writers Guild of America (WGA) -ammattiliiton lakon yksi osatekijä on kysymys käsikirjoittajien tekijänoikeuksista tekoälyn aikakaudella.
Brotkinin mielestä tekijänoikeus on suurin käsikirjoittajan työstä syntyvä arvo. Käsikirjoitus on tekijänsä näköinen, eikä kellään muulla tulisi olla oikeutta kopioida tekstiä ja ottaa sitä nimiinsä.
Vaikka käsikirjoittajien työ on suojattu tekijänoikeuksilla, on tekoälylle jo opetettu esimerkiksi tiettyjen kirjailijoiden tekstejä niin, että se pystyy toistamaan heille ominaista tyyliä.
– Se on suuri huolenaihe siinä mielessä, että tekoäly voi käyttää omaa työtämme meitä itseämme vastaan tekemällä meistä tarpeettomia.
Tekoäly ei korvaa ihmisyyttä
Pitkään ajateltiin, että luovan tekstin tuottaminen on asia, jota kone ei pysty tekemään. Nyt on kuitenkin herätty siihen, että näin ei ehkä olekaan. Brotkin sanoo, että käsikirjoittaminen on vanha käsityöläisammatti, jossa työnkuva on säilynyt samanlaisena hyvin pitkään.
– Luultavasti käsikirjoittajan työ on parinkymmenen vuoden päästä aivan toisenlaista kuin nykyään.
On kuitenkin monia asioita, joihin tekoäly ei taivu.
– Tekstin taustalla on aina paljon sellaisia havaintoja, jotka on tehty elämällä elämää, seuraamalla ihmisiä, olemalla ihmissuhteissa ja tekemällä havaintoja yhteiskunnallisista muutoksista.
Tekoäly ei esimerkiksi ainakaan vielä pystyisi luomaan tekstiä viimeaikaisista yhteiskunnallisista virtauksista tai ajankohtaisista asioista, kuten Suomen nykyisen hallituksen toiminnasta.
ChatGPT on viimeisen vuoden aikana kasvattanut tekoälyn suosiota huimasti ja herättänyt paitsi suurta innostusta myös saanut ihmiset havahtumaan teknologian yhä kasvavaan valtaan nykyihmisten elämässä.
Brotkin onkin viime aikoina puhunut tekoälystä useiden kollegoiden kanssa. Hän kertoo, että osa käsikirjoittajista on innoissaan tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista. Tekoälyä voi käyttää hyödyksi esimerkiksi synopsiksen kirjoittamiseen. Se luo myös yllättäviä yhteyksiä, joita voi hyödyntää kirjoittamisessa.
Brotkin itse suhtautuu tekoälyyn käsikirjoittajan työssä kaksijakoisesti, mutta enemmän skeptisesti kuin positiivisesti.
– En ajattele, että tekoäly olisi yksiselitteisesti paha, vaan että sillä voi tehdä hyviä ja huonoja asioita. Tekoälyn hyödyntämisessä taiteellisessa työssä on paljon tekijänoikeudellisia ja moraalisia kysymyksiä, jotka pitäisi ratkaista.
Kloonattuja näyttelijöitä
Yhdysvalloissa Hollywood-näyttelijöiden ammattiliitto SAG-AFTRA päätyi lakkoon osittain siksi, että studiot ja näyttelijät eivät päässeet sopimukseen tekoälyn käyttöön liittyvistä ehdoista.
Brittikäsikirjoittaja Charlie Brookerin maalaamat uhkakuvat Netflix-sarja Black Mirrorin jaksossa "Joan is Awful" tulevat pelottavan lähelle näyttelijöiden pelkoja. Jaksossa luodaan näyttelijöistä tekoälyn avulla kopioita, joita tuotantoyhtiö käyttää hyödyksi tulevissa tuotannoissaan.
Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen kertoo, että työtä vastaanottaessaan näyttelijät joutuvat yleensä allekirjoittamaan sopimuksen, jossa luovutetaan kertakorvauksella kaikki oikeudet materiaalin myöhempään käyttöön.
– Sopimuksissa ei ole yksilöity sitä, kuka omistaa esimerkiksi äänen oikeudet. Hyvin pian saattaa tulla eteen tilanne, jossa esimerkiksi ääninäyttelijöitä ei enää tarvita.
Tekoäly kehittyy niin nopeasti, että sen suhteen ei ole alalla vielä minkäänlaista sääntelyä. Timosen mukaan kukaan ei vielä vuosi sitten ajatellut, että kaikkien oikeuksien myyminen kertakorvauksella voi tarkoittaa sitä, että oikeutta omaan ääneen ei jää.
– Itse näen sen moraaliselta kannalta tosi kestämättömänä, jos tulkitaan niin että näyttelijän ääni on kertakorvauksella myytynä vapaasti käytettävissä jatkossakin.
Erityisesti kuvan ja äänen yhdistämiseen sekä niiden monistamiseen liittyy suuria eettisiä ongelmia.
– Pahimmassa tapauksessa voidaan laittaa kuka tahansa puhumaan omilla kasvoillaan ja äänellään jotain sellaista, mitä hän ei missään nimessä allekirjoita.
Ongelma koskee muitakin kuin taiteilijoita, sillä kuka tahansa voi ladata itselleen sovelluksen, jolla voidaan muokata livekuvaa. Aihetta käsitellään Yle Areenan dokumentissa Deepfake-porno, jossa yksikertaisella sovelluksella pystyy lisäämään kenen tahansa kasvot vaikkapa pornosisältöön, ja teknologia kehittyy hienostuneemmaksi koko ajan.
Timosen mielestä on erityisen huolestuttavaa, että Yhdysvalloissa suuret studiot antoivat asioiden päästä niin pitkälle, että näyttelijät menivät lakkoon ja suuretkin tuotannot pysähtyivät.
– Ay-näkökulmasta huolestuttavinta on se, että näistä asioista ei ole päästy neuvottelemalla sopuun. Se on selkeä merkki siitä, että studioilla on ollut jotain suunnitelmia tekoälyn hyödyntämisen suhteen.
Koneäänikirjoja
Kun äänikirjapalvelu Storytel ilmoitti kesäkuussa, että se alkaa käyttää tekoälyä äänikirjojen lukemiseen Ruotsissa, herätti se huolta ääninäyttelijöiden keskuudessa Suomessakin. Ruotsin Storytelin johtaja Johan Ståhle kertoi Dagens Industrille, että projektin tavoitteena ovat 95 prosentin säästöt.
– Ne, jotka saavat toimeentulonsa äänikirjojen lukemisesta, ovat huolissaan ihan aiheesta. Skeptisimmät ajattelevat, että peli on jo menetetty. Studioilla on heidän ääntään jo niin paljon, että sitä voidaan käyttää tekoälyn kouluttamiseen, Timonen sanoo.
Timonen tietää tapauksia, joissa viimeisen vuoden aikana on buukattu ihmisiä studioon äänittämään yksittäisiä diftongeja, eivätkä ääninäyttelijät ole tarkasti tienneet mihin materiaalia käytetään, koska se on ollut liikesalaisuuden piirissä.
– Ääninäyttelijät ovat myyneet kertakorvauksella työnsä. Myöhemmin on käynyt ilmi, että heidän äänensä on jossain verkossa käytössä niin, että koneäly on muodostanut siitä kokonaisia lauseita.
Näyttelijä Krista Putkonen-Örn on yksi suosituimpia äänikirjojen lukijoita Suomessa. Silti hänkin on huolissaan tulevasta toimeentulostaan äänikirjamaailmassa. Erityisesti hän on pohtinut asiaa viimeisen vuoden sisällä.
– Tekoäly kehittyy niin valtavin harppauksin, että emme pysy sen kyydissä mukana. Jollain tavalla pitäisi saada turvattua oman taiteellisen työn lopputulema niin, että sitä ei voisi hyödyntää aivan miten sattuu.
Myös Putkonen-Örn painottaa sitä, että sääntely alalla pitäisi saada kuntoon.
– Jos alalle ei saada minkäänlaista sääntelyä ja ääneni voidaan jatkossa kloonata, niin sittenhän työni käytännössä loppuvat. Äänikirjat ovat tällä hetkellä monelle freelance-näyttelijälle tärkeä lisätyö eri projektien välissä.