Peltokipsin jaolle on ollut pohjalaismaakunnissa selvää tarvetta.
Jako laajeni Lounais-Suomesta pohjalaismaakuntiin viime syksynä. Kysyntä oli heti niin suurta varsinkin Pohjanmaalla, että sitä jopa hämmästeltiin ely-keskuksessa.
– Kysyntä oli niin suurta, ettei kaikille saatu toimitettua kipsiä. Kipsistä on tullut pelkästään hyvää palautetta, kertoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Kipsiä annetaan viljelijöille ilmaiseksi, ja levityksen hoitaa ely-keskus. Levityksen ajankohdat ovat tiukat, koska maat halutaan viljellä.
– Esimerkiksi keväällä sitä voidaan levittää muutaman viikon ajan kylvötöiden takia.
Pohjalaisjoet ovat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin muualla maassa. Tämä johtuu siitä, että maakuntien alueella on runsaasti maanviljelyä, ja ravinteet kuten fosfori pääsevät valumaan jokiin.
Kipsi-hanke on laajentunut kattamaan koko läntisen rannikkoalueen Ouluun saakka. Se ulottuu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueille.
– Kipsillä voidaan vähentää fosfori- ja kiintoainekuormaa. Se sitoo sen maaperään, kertoo Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi.
Sisämaasta Ilmajoen, Seinäjoen ja Kauhavan seuduilta peltokohteet ovat kohti rannikkoa mentäessä.
– Fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena. Viljelijän tarvitsee laittaa vähemmän lannoitteita. Kipsi myös parantaa maan rakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pelloista.
Kesällä tulee runsaasti ravinteita
Pohjalaisjoet ovat olleet jo pidempään huonossa kunnossa ravinteiden takia. Näytteenotoissa on huomattu, että etenkin kesällä ilmiö korostuu, kun vedet ovat alhaalla ja virtaamat heikkoja.
– Ravinteiden lisääntyminen vaikuttaa siihen, mikä on veden happamuus. Kesällä on lämpimät vedet ja virtaamat heikkoja.
Elokuun epävakainen sää tuo muutoksen jokivirtaamiin. Viime viikonlopun sateiden takia vesimäärät lähtivät jo nousuun ja näin näyttää jatkuvankin.
– Virtaamat kasvavat ja samalla vedet viilenevät. Lähiviikot näyttävät hyvinkin sateisilta. Vedet saattavat nousta tulvakorkeuksiin. Toisaalta rankkasateet kuivan ajan jälkeen tuovat vesistöihin ravinteita, sanoo Harri Myllyniemi.