Porin Noormarkussa asuva 65-vuotias yrittäjä Satu Uutaniemi on asunut yksin koko aikuiselämänsä. Seuranaan hänellä on ollut vain koiria.
Niistä viimeisin, bichon frisé -rotuinen Aina Ilona, menehtyi viime syksynä.
– Minulla on ollut koira kaverina 31 vuotta, ja kyllä se on ihan paras kaveri ollut.
Uutaniemi sanoo, että yksineläminen ei ole ollut oma valinta.
– En ole oikein pystynyt vaikuttamaan siihen, miten elämä on kuljettanut. Olen kyllä miettinyt, eikö ole ollut aikaa ihmissuhteille.
Vanhuus ei tule yksin, mutta yksinäisenä
Satu Uutaniemi sanoo, että on viihtynyt yksinään hyvin, mutta ikääntyminen on muuttanut ajatusmaailmaa.
– Nyt kun ikää tulee, yksinäisyys nostaa enemmän päätään. Nuorempana sosiaalinen elämä oli vilkkaampaa. Nyt ei jaksa tai innostu lähtemään minnekään.
Uutaniemi uskoo, että jokainen yksinasuva on yksinäinen enemmän tai vähemmän.
– On myönnnettävä, että kyllä minä olen yksinäinen. Nyt kun koirakin menehtyi, olen todella yksinäinen.
Yksinäisyys korostuu erityisesti viikonloppuisin. Arkipäivät menevät työn touhussa, mutta viikonloput ahdistavat.
– Monelle perheelliselle viikonloppu on ihanaa, mutta minulle ei ole mitään eroa, onko arki vai pyhä. Eniten viikonpäivistä ahdistaa perjantai, kun näen kaupassa, miten muut valmistautuvat vapaapäivien viettoon.
Yksinasumiseen useita eri syitä
Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa.
Vuoteen 2050 mennessä yksinään elävien määrän arvioidaan nousevan edelleen parilla sadalla tuhannella, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL:n johtava tutkija Timo Kauppinen näkee yksinasumisen lisääntymiseen useita eri syitä, jotka osittain vaihtelevat ikäryhmittäin.
Yksi iso tekijä on ikääntyminen.
– Nyt eletään pidempään ja iäkkäämmillä yksin asuminen on yleisempää esimerkiksi erojen ja leskeyden vuoksi.
Kauppisen mukaan yksinasuminen on lisääntynyt myös nuorilla, mutta hieman eri syistä.
Esimerkiksi hyväosaisuuus ja huono-osaisuus voivat kummatkin olla yksinasumisen taustalla. Samoin vapaaehtoinen lapsettomuus voi vaikuttaa jonkin verran yksinasumisen lisääntymiseen.
– Yksinasuminen on pohjoismainen ilmiö. Meillä on tyypillistä, että muutetaan aikaisin pois kotoa. Tämä erottaa Pohjoismaat selkeästi esimerkiksi Välimeren maista.
Yksinasumisen yleistymiseen liitetään sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntyminen ja varallisuuden nousu. Esimerkiksi opiskelijoiden pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 on näkynyt nuorten yksinasumisen lisääntymisenä. Nuoret aikuiset eivät myöskään nykyään tavoittele perheen perustamista kovin nopeasti.
THL:n johtava tutkija Timo Kauppinen pitää yksinäisyyden kasvun yhtenä syynä myös kaupungistumista.
– Yksin eläminen istuu helpommin kaupunkimaiseen elämäntapaan.
Kauppinen sanoo, että tässä on huomattu sukupuolten välinen ero Suomessa.
– Naisilla yksinasuminen kaupungeissa on yleisempää, miehillä taas maaseudulla.
Ikääntyminen on haaste
Satu Uutaniemi pyörittää Noormarkussa yksinasuville ikäihmisille tarkoitettua kotipalveluyritystä, KotiRollaa.
Asiakkaidensa ja oman elämänsä kautta hän on havainnut, että ikääntyminen tuo erilaisia haasteita yksineläville.
– Kaikesta olen tähän mennessä selvinnyt yksin, ihan kaikesta. Mutta nyt kaikki arjen askareet, nurmikon leikkuut, remontit – eivät ne enää suju niin kuin ennen.
Myös taloudenpito voi yksinään asuvalla olla vaikeampaa kuin perheellisellä, koska ei ole toista jakamassa menoja.
Tämän koki paritalossa asuva Satu Uutaniemi konkreettisesti viime talvena, kun sähkön hinta nousi rajusti.
– Minulla oli yksi patteri päällä ja lattialämmitys minimissä, eli palelin. Vähän pelottaa ensi talvi. Seuraan pörssisähköä joka tunti, ja teen taloudellisia laskelmia koko ajan, jotta selviän.
Kuka auttaa ikäihmisiä?
Vanhustyötä tekevä Satu Uutaniemi on pohtinut paljon suomalaisten ikääntymistä ja yksinäisyyttä.
Hän toivoo päättäjien havahtuvan siihen, että entistä useampi tarvitsee jatkossa niitä kuuluisia auttavia käsiä.
– Tulevaisuus tulee äkkiä. Poliittisella kentällä täytyisi katsoa sinne vuosikymmenten päähän. Vielä ei oikein ymmärretä, mitä tämä yksinasuvien määrän kasvu kaikkineen tarkoittaa, Satu Uutaniemi pohtii.
Porissa joka toinen asuntokunta on yhden hengen asuntokunta. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, yksin asuvia on jo yli puolet kaikista asuntokunnista.
Satu Uutaniemi on huolestunut väestön ikääntymisestä ja yksinasuvien lisääntymisestä.
– Kun sotepalveluja leikataan kovalla kädellä, pelottaa, että kuka täällä auttaa ikäihmisiä. En tällaista aikakautta ole vielä nähnyt, vaikka olen pitkän linjan terveydenhuollon ihminen.
Voit keskustella aiheesta 21. lokakuuta kello 23 asti.