Korkojen nousu aiheuttaa huolta monelle, niin asuntovelalliselle kuin valtiollekin. Mutta on myös niitä, joita kehitys ei harmita lainkaan, päinvastoin.
Valtion korkomenojen odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuodessa ja ensi vuonna korkoja maksetaan runsas kolme miljardia euroa.
Jos valtiolla korkojen nousu kirvelee, eläkeyhtiöissä nousua katsotaan suopeammin.
Työeläkevakuuttajat TELAn johtaja Jari Sokan mukaan eläkesijoittajilla on sijoitussalkussaan yhteensä noin 66 miljardin euron arvosta korkosijoituksia. Kolmen suurimman eläkeyhtiön kertomien tietojen perusteella korkosijoitusten tuotto on ollut tämän vuoden alkupuoliskolla keskimäärin 2,5 prosentin luokkaa.
Korkotuottoja olisi siis kertynyt jo ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jo runsas puolitoista miljardia euroa. Valtion korkomenot arvioidaan budjetissa ja lisäbudjetissa tänä vuonna yhteensä 2,6 miljardin euron suuruisiksi, mutta siis koko tämän vuoden osalta. Korkojen nousu tarkoittaa tänä vuonna eläkeyhtiöille tuottoa, joka on tuntuvasti valtion korkomenoja suurempi.
Sokan mukaan valtion maksamista koroista vain noin prosentti päätyy suomalaisten eläkeyhtiöiden tuotoiksi, mutta silti kansalaisen kannalta on hyvä uutinen, että eläkeyhtiöt kasvattavat tuottojaan korkojen noustessa. Tuotoille on käyttöä, sillä niillä pitäisi tulevaisuudessa maksaa yhä suurempi osa eläkkeistä.
Kuten kuva kertoo, julkisessa taloudessa on harvinaista, että korkotulot ylittävät korkomenot, mutta näin on käynyt viime vuoden lopulta lähtien. Sitä ennen tällainen jakso nähtiin neljätoista vuotta sitten, vuosina 2006 – 2009.
Yhtenä syynä on se, että nyt valtion 152 miljardiin euroon kasvaneen lainapotin korko reagoi vasta viipeellä yleisen korkotason muutoksiin. Valtion lainanottoa käytännössä hoitavan Valtiokonttorin mukaan valtion velan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika on runsas 4,5 vuotta.
Tämä aika kuluu, ennen kuin valtion budjetin korkomenot seuraavat yleisen korkotason perässä, mutta muutos tapahtuu vähitellen. Ensi vuonna korkotaso on jo tätä vuotta korkeampi.
Sen sijaan eläkeyhtiössä sijoitusjohtajan painajainen on nyt sijoitussalkussa oleva nippu esimerkiksi Saksan negatiivisen koron lainapapereita, joista eroon pääseminen on jokseenkin mahdotonta. Suomalaisilla eläkeyhtiöillä näitä ongelmapapereita ei tiettävästi ja toivottavasti ole.
Joka tapauksessa nousevista koroista hyötyy eniten se sijoittaja, joka pääsee nopeimmin eroon matalien korkojen aikaan ostamistaan velkapapereista.
Harvinaista: korkoja tulee enemmän kuin menee
Julkistalouden professori Jukka Pirttilä muistuttaa, että kansalaiselle on tärkeintä, että esimerkiksi eläkkeet ja muut edut tulee hoidettua tavalla tai toisella. Vähemmän merkittävää on tuleeko rahoitus valtion vai eläkeyhtiön kirstusta. Monissa maissa eläkkeet hoidetaan suurelta osin suoraan pakollisilla eläkemaksuilla, Suomessa osa eläkkeistä maksetaan eläkevarallisuuden tuotoista. Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva.
TELAn Sokka korostaakin, että valtion ja eläkejärjestelmän rahat ovat kaksi eri asiaa, joita ei saa sekoittaa. Hänen mielestään eläkejärjestelmän laskeminen julkisen talouden osaksi voi olla suorastaan harhaanjohtavaa, koska eläkevarojen tuottoja ei voitaisi kuitenkaan käyttää esimerkiksi valtion rahareikien tilkkeeksi.
Tilastoissa nämä kaksi eri asiaa kuitenkin voidaan niputtaa silläkin perusteella, että julkisen talouden osina ne kuuluvat juuri siihen kokonaisuuteen, jonka perusteella arvioidaan euromaiden velkaantumista suhteessa talouden kokoon. Suomen kannalta valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja eläkerahastojen niputtaminen tasapainottaa ratkaisevasti julkisen talouden näkymää.
Tässä paketissa varsinkin valtion korkomenojen kasvaminen vaatii käytännössä myös eläkerahastoilta yhä suurempia korkotuottoja, jotta koko julkisen talouden korkotulot voisivat pysyä plussalla.
Juuri nyt julkisen talouden korkotuotot ovat harvinaisen paljon suuremmat kuin korkomenot. Tällä vuosituhannella vastaavaan tilanteeseen on päästy vain yhden vuosineljänneksen ajaksi kerran aikaisemmin. Tieto saattaa kohentaa joitakin yöunia.
Voit keskustella aiheesta 19.10. klo 23 saakka.