EU:n pitkään jäissä ollut laajeneminen on saanut uutta puhtia Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Uusiksi jäsenehdokkaiksi poikkeuksellisen nopeasti hyväksyttyjen Ukrainan ja Moldovan lisäksi EU:n porstuassa odottaa useita Länsi-Balkanin maita, joiden neuvottelut ovat kestäneet vuosia. Nyt myös niiden jäsenyyden kiiruhtamiseen on löytynyt poliittista tahtoa.
Unionin tilaa käsitelleessä puheessaan syyskuussa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen halusi vauhdittaa EU:n laajentumista ja maalaili kuvaa merkittävästi isommasta unionista.
Laajentumista sysää eteenpäin ennen kaikkea EU:n tarve padota Venäjän vaikutusvallan kasvua lähialueilla, kertoo ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija Tyyne Karjalainen.
– Ennen Venäjän hyökkäyssotaa monessa maassa ajateltiin, että EU:n laajeneminen voisi olla huono asia Venäjä-suhteiden kannalta. Nyt laajentuminen nähdään geopoliittisena välttämättömyytenä, sillä jäsenyysprosessin ulkopuolella olevat maat ovat erityisen haavoittuvaisia Venäjän vaikutusyrityksille, Karjalainen sanoo.
Myös Suomessa EU:n laajentumiselle näytetään vihreää valoa, mutta erityisesti oikeusvaltiokysymyksiin liittyvistä ehdoista halutaan pitää tiukasti kiinni.
– Ajattelemme, että laajentuminen on tervetullut asia, sikäli kuin hakijamaat täyttävät heille asettamamme ehdot, sanoo eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.).
– Jos haluamme, että nämä maat ovat turvassa, niiden on parempi olla EU:n sisällä kuin ulkopuolella. Se kasvattaa myös Euroopan turvallisuutta kokonaisuudessaan.
Päätöksiä laajenemisesta jo loppuvuoden aikana
Päätöksiä laajenemisesta tehdään nopealla aikataululla. Joulukuun huippukokoukselta odotetaan ratkaisuja jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Ukrainan ja Moldovan kanssa. Ensi viikolla komissio julkistaa raportin, jossa käydään läpi ehdokasmaiden edistymistä.
Suomen virallista kantaa ei ole vielä päätetty, mutta Adlercreutz arvioi, että molemmat maat ovat suoriutuneet niiltä edellytetyistä toimista hyvin.
– Mielestäni on hatunnoston arvoinen asia, että esimerkiksi Ukraina on pystynyt sodan aikana tekemään monta uudistusta, jotka ovat vieneet heitä lähemmäs EU:ta.
UPIn Karjalaisen mukaan laajentumiskeskustelun käynnistyminen Ukrainan ja Moldovan kanssa on herättänyt närää pidempään neuvotteluita käyneissä Länsi-Balkanin maissa, joiden jäsenyys ei ole edennyt nykyisten jäsenmaiden asetuttua poikkiteloin.
Nyt myös niiden jäsenyyden edistyminen näyttää valoisammalta, mutta maiden tilanteet vaihtelevat. Maista esimerkiksi pieni Montenegro on edennyt uudistuksissaan melko pitkälle, mutta yhteyksiään Venäjälle tiivistänyt Serbia on ottanut takapakkia.
Virallisten ehdokasmaiden lisäksi vuoroaan odottavat myös Georgia ja Kosovo, jotka eivät vielä täytä EU:n jäsenyysehtoja.
Jäsenyysneuvotteluja käydään edelleen periaatteessa myös Turkin kanssa, mutta käytännössä neuvottelut ovat täysin jäissä, eikä siihen odoteta muutosta lähitulevaisuudessa.
Edellisen kerran unioni laajentui kymmenen vuotta sitten, kun Kroatiasta tuli jäsenvaltio vuonna 2013.
EU on remontin tarpeessa ennen uusia jäseniä
Laajeneminen nykyisestä 27 jäsenvaltiosta yli 30 maan unioniksi tarkoittaisi mittavaa remonttia myös EU:n toimintaan.
UPIn tutkijan Tyyne Karjalaisen mukaan keskustelua käydään esimerkiksi päätöksenteon muuttamisesta sujuvammaksi sekä komissaarien ja europarlamentin edustajapaikkojen määrästä.
Turun yliopistossa väitöskirjaa EU:n laajentumisesta valmisteleva Karjalainen on kirjoittanut UPIn tällä viikolla julkaiseman raportin EU:n laajenemisesta.
Yhtenä laajentumisen mahdollisena ongelmana raportissa pidetään liian hätiköityä etenemistä, jolloin EU:n päätöksenteko voisi ajautua toistuviin pattitilanteisiin ja unioni menettäisi merkitystään.
– Vaikuttaa siltä, että unionin muuttuessa moninaisemmaksi yksimielisten päätösten määrää pitäisi vähentää ja lisätä määräenemmistöpäätöksiä. Esimerkiksi Saksa ja Ranska pitävät päätöksenteon turvaamista ennakkoehtona sille, että unioni voi ylipäätään laajentua, Karjalainen sanoo.
Toistuvasti EU:n toimintaa lamauttaneen Unkarin sooloilu Ukrainan tukemiseen liittyvissä päätöksissä on näyttänyt, miten herkästi koko unionin päätöksentekojärjestelmä menee jumiin, mikäli yksikin jäsenmaa asettuu poikkiteloin yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.
Pienempien maiden vaikutusvaltaa muutos vähentäisi, mutta eurooppaministeri Adlercreutzin mukaan Suomi olisi valmis tukemaan määräenemmistöpäätösten lisäämistä erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa.
Suomen maksut kasvaisivat
Uusien jäsenvaltioiden tulo tarkoittaisi myös isoja muutoksia EU:n budjettiin, mikä kasvattaisi nykyisten jäsenmaiden maksuosuutta.
– Voi hyvällä syyllä olettaa, että se tarkoittaisi Suomelle nettomaksuaseman kasvattamista. Lisäksi se tarkoittaisi monen nykyisen nettosaajamaan muuttumista nettomaksajaksi, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutzin mukaan kustannusten lisäksi olisi kuitenkin otettava huomioon myös ne edut, mitä laajentuminen toisi.
– Tämän turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden lisäksi uudet maat tuovat uusia markkinoita. Lisäksi se olisi myös keino helpottaa Suomessa koettua työvoimapulaa.
Laajenemiseen liittyviä päätöksiä on tehtävä pian myös Suomessa, mutta jäsenehdokkaiden päätyminen jäseniksi kestää vuosia. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan EU:n pitää valmistautua ottamaan uusia jäsenmaita vuoteen 2030 mennessä.
Laajenemisen realististen aikataulujen arvioiminen on kuitenkin hankalaa, sillä esimerkiksi Ukrainan osalta kyse on myös siitä, miten ja milloin sota saadaan päättymään.