Se olisi taas mustaa viikkoa tarjolla. Tiedostavan ihmisen Black Friday -keskustelu menee niin, että ensin yksi sanoo, että hyi olkoon tätä kulutuskarnevaalia. Seuraava ilmaantuu kertomaan, että älkää paheksuko, köyhällä ei ole varaa ostaa muuta kuin alennustuotetta. Sitten hymistellään yhdessä, että ostaa saa, kunhan se tulee tarpeeseen.
Minua ei kiinnosta syyllistää Black Fridayn alehaukkoja. En oikein luota siihen, että ihmiset kuluttaisivat sen vähempää tulevaisuudessakaan, ostaminen on niin koukuttavaa.
Puhutaan mieluummin myyjistä! Myyjät ovat avainasemassa siinä, hukkuuko planeettamme kaikenlaiseen moskaan. Nimittäin käytetyn tavaran myyjät. Sellaiset kuin sinä ja minä.
Suuri osa suomalaisten kulutustuotteista tuodaan EU-maiden ulkopuolelta, mikä tarkoittaa, että miljardeja virtaa joka vuosi Suomesta pois.
Nukkuva pääoma. Käytetyn muodin verkkokauppa Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki on lanseerannut nerokkaan termin kaapeissa lojuville tavaroille. Ellen MacArthur -säätiön mukaan 80 prosenttia kodin tavaroista käytetään harvemmin kuin kerran kuussa. Tämä ”tavaratase” (toinen Huhtamäen erinomainen termi) ei vain näy talouden tilastoissa.
Jos edes osa kodin käyttämättömästä tavarasta lähtisi kiertoon sitä tarvitseville, ei uusia piikkimattoja, farkkuja, ikkunanpesureita tai rattikelkkoja tarvitsisi rahdata niin paljon ulkomailta. Suuri osa suomalaisten kulutustuotteista tuodaan EU-maiden ulkopuolelta, mikä tarkoittaa, että miljardeja virtaa joka vuosi Suomesta pois. Täysin turhaan.
Alennustuotteista tunnetulla black weekillä myös second handin myynti kasvaa.
Kuluttajien pitäisi ymmärtää, että he ovat myös myyjiä. Ensimmäinen oppi on, että käytetty tavara pitää laittaa oikeaan aikaan markkinoille. Sukset ostetaan marraskuussa eikä maaliskuussa, terassikalusto huhtikuussa eikä syyskuussa. Elokuussa, kun opiskelijat muuttavat omiin koteihinsa, huonekalut loppuvat käytetyn tavaran kauppapaikoilta.
”Tällä hetkellä varastotilan puute ohjaa niin brändien alennusmyyntejä kuin kuluttajien käytettyjen tavaroiden myymistä”, Huhtamäki sanoo.
Hän on nähnyt, että second handin kysyntäpiikit sijoittuvat samoihin ajankohtiin kuin uudenkin tavaran kysyntä. Onkin kiinnostavaa, että alennustuotteista tunnetulla black weekillä myös second handin myynti kasvaa. Jos haluat eroon vintillä lojuvasta muovikuusesta, myy se nyt!
Sen sijaan jouluostoksien aikana käytetyn tavaran kysyntä ei juurikaan kasva. On kuvaavaa, että joulun jälkeen käytetyn tavaran tarjonta kasvaa hurjasti.
Ei-toivotut lahjat roudataan melkeinpä suoraan joulukuusen alta nettikirppiksille. (Tässä kohtaa voi toki pohtia, onko järkeä antaa ihmisille vuodesta toiseen tavaraa, jota he eivät halua. Siinä syntyy satojen eurojen hyvinvointitappiota.)
Kun isot rahat liikkuvat, ihmiset jaksavat nähdä vaivaa.
On kuitenkin tuotekategorioita, joissa myyjät ovat perillä hyvästä myyntiajankohdasta: Autoissa ja omakotitaloissa kaikki tietävät, että kevät ja kesä ovat otollisempaa myyntiaikaa kuin marraskuun pimeys. Kun isot rahat liikkuvat, ihmiset jaksavat nähdä vaivaa.
Mutta myös second hand -kulutustuotteiden kohdalla kyse on isoista rahoista – etenkin, kun puhutaan kansantaloudesta. Tätä ei vain ole vielä ihan tajuttu. Huhtamäki nostaa esiin Barclaysin raportin, jonka mukaan Britanniassa käytetyn tavaran myynti ja vuokraaminen toivat talouteen 7 miljardin punnan arvonlisän ja työllistivät lähes 50 000 ihmistä.
Arvatkaa, mikä toimi omalla kohdallani porttiteoriana käytetyn tavaran myymiseen? Lapsen saaminen. Kun tajusin, miten vähän aikaa vauva käyttää vaikkapa vaunukoppaa, bodyjä tai sitteriään, ymmärsin, että ei tällaisia asioita voi ostella uutena ja jättää kaappeihin lojumaan.
Sen jälkeen aivoni naksahtivat asentoon, jossa etsin monesti tarvitsemiani asioita ensisijaisesti käytettynä ja vasta toissijaisesti alennuksesta. Halvaksi tulee!
Julia Thurén
Kirjoittaja on toimittaja, jonka vintillä on monen sadan euron edestä nukkuvaa pääomaa. Joskos sitä innostuisi taas myymään eikä vain omistamaan.