Kultaleijona Janne Pesonen muistelee maagista yhteispeliä Mikael Granlundin kanssa: ”Vieläkin menee kananlihalle”

Janne Pesoselle on jäänyt Leijonista mieleen erityisesti maailmanmestaruus. Pesosen ja Granlundin yhteispeli tuotti Suomelle pelin kenties ratkaisseen 4–1-maalin.

Janne Pesonen aateloitiin.
Janne Pesonen aateloitiin torstaina jääkiekkoleijonaksi. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
  • Simo Arkko

Janne Pesonen, 41, oli yksi kuudesta torstaina aateloidusta jääkiekkoleijonasta. Huomionosoitus lämmitti vuoden 2011 MM-kisoista muistetun hyökkääjän mieltä.

– Onhan tämä aivan ainutlaatuinen ja erikoislaatuinen huomionosoitus. Nöyrin mielin ja ylpeänä myöskin. Arvostan todella korkealle, Pesonen sanoo Yle Urheilulle.

Pesosen parhain muisto Leijonista on arvatenkin maailmanmestaruus.

– Niitä ei ole niin paljon kertynyt. Toki joillakin niitä on useampia, kun jätkät pelaavat tuohon malliin. On toki paljon muitakin hienoja muistoja ja hetkiä.

Pesonen kiittelee yleisöä.
Uunituore jääkiekkoleijona kiitteli yleisöä. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Ikimuistoinen maali

Kevään 2011 MM-finaalin yksi ikimuistoisimmista maaleista on piirtynyt vahvasti myös Pesosen mieleen Leijonat-uransa hienoimpana osumana. Pesonen iski kultamitalin kenties ratkaisseen 4–1-maalin Mikael Granlundin syötöstä.

Granlund pelasi kiekon oivaltavasti punaviivalta päätyyn. Pesonen säntäsi ensimmäisenä perään ja nosti maalin eteen kimmonneen kiekon rystyltä verkkoon.

– Vieläkin iho menee kananlihalle siitä, kun miettii sitä maalia, Pesonen sanoo silmät kirkkaana samalla, kun hieman kiemurtelee kylmien väreiden takia.

– Emme olleet koskaan suunnitelleet tai jutelleet asiasta, mutta silti tuli tunne, että ”Mikke” heittää kiekon päädyn kautta. Hän heitti ja vielä niin, että puolustajat joutuivat hidastamaan vauhtiaan.

Pesonen pääsi ensimmäisenä kiekkoon. Ja kuten muissakin maalipaikoissa, hän tiesi, mitä aikoo tehdä.

– Tolpan kautta taisi mennä sisään. Oli vielä onnikin puolellaan. Tein maalin vielä tulevalle joukkuekaverille, Viktor Fasthille, maukkaaseen paikkaan, Pesonen muistelee.

Janne Pesonen tuulettaa maaliaan.
Pesonen tuuletti maaliaan antaumuksella. Kuva: EPA

Granlundilla oli Pesosen mukaan jo tuolloin poikkeuksellinen pelisilmä.

– Kun pystyi pelaamaan Mikelle kiekon tai hänellä oli kiekko, käytin omaa nokkeluuttani, että sain lavan vapaaksi johonkin maalipaikkaan. Kyllä se kiekko usein sinne löysi.

Janne Pesonen haastattelussa uransa aikana.
Pesonen oli mukana viidesti MM-kisoissa. Kuva: Tomi Hänninen

Vuodesta 2011 alkaen Suomen menestys MM-kisoissa on ollut väkevää. Leijonat on kultakevään jälkeen saavuttanut kaksi maailmanmestaruutta ja ollut useita kertoja finaalissa.

Pesonen on seurannut suomalaisen jääkiekon kehitystä iloisin mielin.

– Tuntuu, että (mestaruus) oli pitkään saavuttamaton juttu tai ainakin harvinaista herkkua. Suomessa on tehty jääkiekkoilun parissa pitkään hyvää työtä ja nyt siitä kannetaan hedelmää.

Tulevaisuus avoinna

Pesonen on työskennellyt keväällä 2020 päättyneen uransa jälkeen asiantuntijana televisiossa, mutta hän on ollut mukana myös nuorten MM-kisoissa joukkueenjohtajana.

Pesonen opiskelee parhaillaan Vierumäellä urheiluvalmentamista ja -johtamista. Entisellä hyökkääjällä ei ole vielä selvää ajatusta, mihin hän haluaa suuntautua.

– On ollut todella kivaa kehittyä, syventää tietämystä ja saada uusia taitoja. Hyvä puoli on, että pystyn suuntautumaan, mihin haluankaan.

– Olen viihtynyt todella hyvin joukkueenjohtajana alle 20-vuotiaissa. Katsotaan, mitä vielä keksitään.