Sunnuntaina juhlitaan isänpäivää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin kolmasosa suomalaisista perheistä ei kuitenkaan vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä. Tämän takia jotkut pohtivatkin, voisiko perinteisten äitien- ja isänpäivien sijasta juhlia ”läheistenpäivää”.
Yksi heistä on Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
– Ajattelen, että meillä on nykyään niin erilaisia perhemuotoja. Toki aina on ollut, mutta nyt se normi alkaa murtua. Ajattelen, että kaikki sellainen kannattaa tehdä, millä voimme vahvistaa ennen kaikkea lapsen kokemusta siitä, että hänen perheensä on oikeanlainen eikä erikoinen, hän pohtii.
Vaikka Munsterhjelm kannattaa läheistenpäivää, hänen mielestään sitä voisi kutsua ”tärkeiden aikuisten päiväksi”.
– Silloin lapsi ajattelee, kuka voisi olla se hänelle tärkeä aikuinen. Se voi olla vaikka täti tai äiti, tai se voi olla pappa tai vaikka kummisetä. Jos sanotaan, että ”nämä ovat isänpäiväkahvit, jonne voi tuoda isän tai jonkun muun vastaavan”, silloin lapsi, jolla ei ole isää tai jonka isä ei paikalle jostain syystä pääse, kokee olevansa erilainen.
Lapset ovat tottuneet monimuotoisuuteen
Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi valittiin pestiinsä noin vuosi sitten. Hänen aikanaan keskustelua läheistenpäivän virallistamisesta ei ole käyty.
– Mielestäni tärkeämpää on, että varhaiskasvatuksen yksiköissä tunnetaan perheet ja niiden moninaisuudet. On myös selkeästi yleistynyt, että kun päiväkodissa vietetään isänpäiväkahveja, perheet voivat itse päättää, kuka sinne tulee. Saattaa olla, että äitikin tulee, jos perheeseen ei kuulu isää.
Kempin mukaan lapset ovat tottuneet siihen, että isänpäiväkahveilla ei ole pelkkiä miehiä, vaan siellä näkyy perheiden moninaisuus. Toiveita päivän nimen muuttamisesta ei ole tullut ainakaan lähiaikoina.
– Luulen, että toteutus on tärkeämpää kuin nimi. Ajattelisin, että me aikuiset kiinnitämme tähän enemmän huomiota. Mutta lapsille on aivan normaalia, että vietetään tällaista päivää, ja he itse miettivät, kenelle kohdentavat kortin tai tapahtumat.
Perheen sisäisten toimintamallien muuttaminen tärkeämpää kuin päivän nimi
Jos isän- ja äitienpäivistä luovuttaisiin, saattaa huolestuttaa, että isän tai äidin roolia lapsen elämässä yritettäisiin vähätellä. Jos lapsen antaa valita ”läheistenpäivän” kahveille yhden läheisen vanhemman, valitseeko lapsi suuremmalla todennäköisyydellä äidin?
– Varmaan voi ajatella näin, että jos lapsi valitsee äidin tärkeäksi aikuisekseen, niin pitäisi miettiä, miten rakennetaan perheen sisäistä tasa-arvoa ja vanhemmuutta. Useimmiten tämä perustuu siihen, että äiti on ollut pidempään kotona lapsen kanssa. Kuten tiedetään, vanhempainvapaat eivät jakaudu lähellekään tasan. Muuttamalla sitä, miten toimitaan perheen sisällä, muutetaan lapsen mielikuvaa. Ei sillä, mitä nimityksiä on päivillä, Anna Munsterhjelm pohtii.
Toisaalta mikään ei estä juhlimasta useampaa tärkeää ihmistä saman päivän aikana.
– Eiköhän siellä päiväkodissa riitä tilaa ja kahvia, että sinne voi tuoda ne kaksi tärkeää aikuista, Munsterhjelm sanoo naurahtaen.
Musterhjelmin kotona viikonlopun suunnitelmat on jo mietitty.
– Lapseni saa tehdä lempiasiaansa: mennä lempi-ihmisensä eli pienen serkkunsa ristiäisiin. Sen jälkeen pappa tulee yökylään, ja sunnuntaina tehdään papalle lounas ja he varmaan tekevät jotain yhdessä.