Jatkuvia, täysin mielivaltaisia mittaustuloksia. Samasta testisuksesta kaksi erilaista tulosta muutaman minuutin välein, vaikkei puhdistetulle sukselle ole tehty välissä mitään. Vain tiettyjen valmistajien fluorittomiksi mainostamat valmisteet saavat testilaitteelta hyväksytyn tuloksen eli vihreän valon.
Tässä joitakin esimerkkejä siitä, miten valtavissa epäluuloissa hiihtomaailma elää, kun maailmancup on käynnistymässä Kuusamosta 24. marraskuuta. Esimakua vihdoin täysimittaisena voimaan astuvasta fluorivoidekiellosta saatiin kaksi viikkoa ennen maailmancupin alkua Muonion Olostunturin kisoista. Niihin määrättiin fluorikielto, mutta sitä ei valvottu.
Tämä johti välittömästi siihen, että tiettyjen hiihtäjien ja näiden voidevalmistajan vakuuttelut ”fluorittomilla” kilpailemisesta on lajipiireissä asetettu kovin kyseenalaisiksi.
Kuusamossa pelin henki muuttuu, sillä siellä kieltoa valvotaan ja kilpailijoiden suksista etsitään fluorivoidejäämiä sekä ennen starttia että osasta myös maaliintulon jälkeen.
Ei säästä sanojaan
Suomalaiselle Rex-voidefirmalle tuotteita kehittävä ja niiden kemiallisiin koostumuksiin perehtynyt Kristian Lagerstedt ei säästele sanojaan arvioidessaan Yle Urheilulle valvonnan uskottavuutta ja tasapuolisuutta.
– Jos valvontalaitetta verrataan vaikka poliisin alkometriin, se on lelu. Se ei tee sitä, mitä sanotaan. Sen pitäisi mitata fluoria, mutta se ei tee sitä. Vein testilaitteelle kuutta 100-prosenttista biovoidetta (fluoriton tuote), joista jokaisesta laite löysi fluoria, sanoo Lagerstedt.
Hän käytti mainitsemansa tuotteet myös yliopistotason laboratoriotesteissä – ja sai niistä fluorittoman loppuraportin.
Suuri kysymys on ollut kauden alla, mittaako laite fluoria vai voideyhdistelmiä sen muistiin ajetusta ”kirjastosta”, joka on tuotemaailman osalta toistaiseksi hyvin puutteellinen.
– Sehän voisi tarkoittaa, että vaikka joku keksisi ennen arvokisoja maailman nopeimman (fluorittoman) voiteen, se ei saisi laitteelta hyväksyntää, koska se ei olisi mukana koneen muistin kirjastossa. Sen kirjaston admin-oikeuksista moni maksaisi nyt, Lagerstedt sanoo.
Yle Urheilun tietojen mukaan FIS:lle kesällä lähetetyt fluorittomat voiteet laite hyväksyy, mutta sen jälkeen kehitettyjä ei. Ne saavat fluorituomion, koska laite ei niitä tunnista. Arvioita laitteen muistin päivitysajankohdasta on useita.
Huoltoryhmien kokeissa parhaiten on fluorittomina markkinoiduista tuotteista vihreää valoa saanut yhden tietyn suurvalmistajan tuoteperhe. Kyse ei ole suomalaisesta valmistajasta.
– Olen huolissani myös urheilijan oikeusturvasta. B-näytteen tutkimisen mahdollisuutta ei fluorihylkäyksestä ole, diplomi-insinööri Lagerstedt toteaa.
Huijauskeinoja kehitetään
Hän kertoo tietävänsä, että laitteen huijaamiseksi on jo kehitetty erilaisia metodeita, joita on myös onnistuneesti kokeiltu. Jos hiihtäjä tietyissä, kuten kosteissa ja lämpimissä, sääoloissa saisi alleen fluorikäsitellyt sukset ja niille testilaitteelta hyväksynnän, hyöty olisi suurempi kuin mikään, mitä voisi saavuttaa esimerkiksi dopingaineiden avulla.
Mikään fluoriton tuote ei – ainakaan vielä vuosiin – hylji likaa ja kosteutta lähimainkaan kuten fluorivoide, saati ole yhtä liukas.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ja Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU käyttävät fluorivalvontaan saksalaisen mittalaitevalmistajan Brukerin Alpha II -laitetta.
Kumpikin kattojärjestö on ostanut tusinan verran noin 30 000 euroa maksavia laitteita; lisäksi niitä ovat pakon edessä hankkineet kansalliset liitot, myös Suomi. Alpha II -laitteita myydään globaalisti vuodessa noin tuhat.
Ruotsalainen fysikaalisen kemian tohtori Anders Nilsson, Brukerin Pohjolan-myynti- ja asiakkuusjohtaja, tuntee laitteen perusteellisesti. Hän kuuluu myös FIS:n fluorikieltotyöryhmään. Nilsson haluaa selventää, ettei laitetta ole missään nimessä kehitetty nimenomaisesti hiihtourheilun tarpeisiin.
– Tyypillisiä asiakkaitamme ovat kansainvälisessä katsannossa esimerkiksi rikostekniset laboratoriot, tulli, poliisi, puolustusvoimat ja erilaiset terveydenhuollon tutkimusyksiköt, Nilsson kertoo Yle Urheilulle työhuoneestaan Lundista.
Taideväärennös paljastui
Hän saapuu Rukan maailmancupiin valvomaan, että suksien fluorimittaus tehdään teknisesti oikein sekä mittalaitteen manuaalin että FIS:n sääntökirjan näkökulmasta.
Nilsson kertoo esimerkinomaisesti, mitä eräällä hänen suomalaiselle taidemuseolle myymällään Alpha II:lla on tehty.
– Museo paljasti venäläisen klassikkomaalauksen väärennökseksi, koska 1926 maalattu taulu ei voinut sisältää sitä 1946 kehitettyä maalia, jota siitä löytyi.
Fysiikan kielellä Alpha II on niin sanottu Fourier-interferometri. Se tunnistaa etsimänsä molekyylit käyttämällä valoa, jonka aallonpituudet ovat pidempiä kuin näkyvän valon. Mittausta varten jatkuvan spektrin tuottavasta valonlähteestä poimitaan mittausta varten aina yksi aallonpituus kerrallaan ja mitataan sen tuottama intensiteetti. Kun mittausalue käydään läpi aallonpituus kerrallaan, mittalaitteen detektorin eli paljastimen ei tarvitse ymmärtää, mitä aallonpituutta se mittaa, vaan reagointi kirkkauseroihin riittää.
Toiseksi paras tapa
Anders Nilsson myöntää, että Alpha II:n käyttämä teknologia on vasta toiseksi paras tapa mitata suksien fluoripitoisuutta.
– Massaspektrometri olisi paras, mutta silloin sukset pitäisi saada urheiijoilta kaksi viikkoa etukäteen. Kansainvälisen hiihtoliiton haluamaan pikatestiin tämä on paras tapa, Brukerin palveluksessa 27 vuotta työskennellyt Nilsson sanoo.
Hän kertoo kuulleensa kaikki mahdolliset huhut ja epäluulot fluoritestauksen ja -paljastimen ympäriltä.
– Jos voidevalmistaja sanoo, että sen tuotteet ovat 100-prosenttisen fluorittomia ja ne silti saavat punaisen valon laitteelta, se johtuu siitä, että ne sisältävät fluoria. Syy on todennäköisesti valmistusprosessin kontaminaatio eli sinne on aiemmasta tuotannosta jäänyt fluoria.
Tästä ei ole olemassa pelkästään Brukerin näkemystä:
– Olemme lähettäneet näitä valmistajien fluorittomiksi väittämiä tuotteita tarkkoihin laboratoriotutkimuksiin, joissa niistä on löytynyt fluoria. Olemme täysin avoimia yhteistyölle siihen halukkaiden valmistajien kanssa.
Likaiset välineet
Täyskiellon ensimmäinen iso kala oli norjalainen alppihiihtotähti Ragnhild Mowinckel Söldenissä maailmancupin avauksessa. Nilsson kertoo, mitä oli tapahtunut.
– Selvisi, ettei hänen suksissaan ollut fluorivoidetta, vaan suksia oli käsitelty hoitovälineillä, joita ei ollut huolellisesti puhdistettu.
Fluorikiellon tultua täytenä voimaan joukkueita onkin kontaminaatioriskin vuoksi vahvasti kehotettu pesemään huolellisesti kaikki vanhat työkalut ja suksipussit tai hankkimaan kokonaan uudet.
Alpha II etsii Nilssonin mukaan suksenpohjasta fluorin PFAS-yhdistettä, jonka se tunnistaa hiilen ja fluorin muodostamasta orgaanisesta molekyyliyhdisteestä.
– Laite piirtää siitä erittäin helposti tunnistettavan grafiikan. Jos suksen pohjassa ei ole fluoria, kuvaa ei muodostu.
Kaikessa mittaamisessa on virhemarginaali. Fluorimittauksen lopputulema perustuu laitteen antamista arvoista laskettuun matemaattiseen malliin.
– Meillä on ajatuksia siitä, miten laitetta yritetään huijata. Emme usko, että huijaamalla voi saavuttaa kilpailuetua, vaikka se teknisesti onnistuisi, jopa päinvastoin. Uskon myös, että hiihtourheilussa nousevat muut puheenaiheet pintaan jo tämän kauden aikana. Mittausprosessi arkipäiväistyy.
Orton-sairaalan tutkimusyksikössä työskentelevä fyysikko, tohtori Veli-Matti Tiainen tutustui Yle Urheilun pyynnöstä FIS:n fluorimittaukseen ja ja sen menetelmiin. Hänestä ne herättävät useita kiinnostavia kysymyksiä.
– Kun kyseessä on valon absorptioon perustuva mittaaminen, sitä tuskin voi tehdä suoraan suksen pohjasta, koska suksi on liian paksu valon läpäistä ja jokaisen suksen pohja heijastaa valoa eri tavalla.
– Eli miten varmistetaan, että mahdollista kiellettyä ainetta tulee talteen aina sama määrä, vaikka eri valmistajat käyttävät eri pohjamateriaaleja ja pinnankarheuksia? Helsingin yliopistossa dosenttina toimiva Tiainen kysyy.
”Pahimmillaan oikeusmurhia”
Tiainen toteaa, että kun kyse on joko tai -mittauksesta eli hylätystä tai hyväksytystä, toleranssin tulee olla väljä.
– Muuten on pahimmillaan oikeusmurhia luvassa sen perusteella, mitä olen tähän asiaan tutustunut. Voi myös kysyä, eikö jonkinlaisen esitestin voisi tehdä ihan UV-lampulla. Fluori kun on nimensäkin mukaisesti fluorisoivaa, ja jotta sitä olisi urheilijaa jotenkin hyödyttävä määrä, sen melkeinpä tuntisi jo sormilla. Suoraan sanoen tällainen mittausmetodi tässä yhteydessä tuo vähän mieleen itikan ampumisen tykillä.
Tiaista kiinnostaa myös se, liikahtaako toleranssi, jos testauspenkkiin kiinnitetään 55-kiloisen nais- tai 80-kiloisen miesurheilijan sukset.
– Voisi ainakin luulla, että miehen välineistä löytyvän kokonaismäärän tulisi olla suurempi, jotta efektiivinen hyöty urheilusuoritukseen olisi sama.