Suomalaistutkijat kehittivät mittarin työyksinäisyyden arvioimiseen – testaa oma tilanteesi viidellä väitteellä

Etätyön myötä lisääntyi myös kokemus työyksinäisyydestä. Vaasan yliopistossa kehitettiin tapa sen mittaamiseksi. Tässä jutussa voit testata mittaria.

Lähikuva: mies työskentelee etänä kannettavalla tietokoneella.
Koronapandemian aikana yleistynyt etätyö on jäänyt pysyväksi osaksi työelämää. Työyhteisöjen sosiaalisille suhteille etätyö voi olla haaste. (Kuvituskuva) Kuva: Eleni Paspatis / Yle
  • Tuomo Rintamaa

Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen väitöskirjatutkijat Samu Kemppinen ja Jussi Tanskanen ovat kehittäneet työyksinäisyyden käsitteen ja lyhyen, helppokäyttöisen mittarin ilmiön arvioimiseksi, seuraamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

– Työyksinäisyyteen on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota yhteiskunnallisena ilmiönä ja jopa seuraavana kriittisenä kansanterveydellisenä ongelmana. Siksi sen tutkimukseen ja tarkkailuun tarvitaan arviointityökaluja, Tanskanen sanoo.

Määritelmän mukaan työyksinäisyys on tunnetila, joka syntyy, jos sosiaaliset suhteet työyhteisössä koetaan riittämättömiksi.

– Ihmisten sosiaaliset tarpeet eivät sammu työpäivän ajaksi, joten työhön liittyvät merkitykselliset sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Työyksinäisyys kumpuaa työhön liittyvien merkityksellisten suhteiden kaipuusta, Tanskanen sanoo.

Oletko työyksinäinen – tee testi

Kemppisen ja Tanskasen kehittämä testi mittaa työyksinäisyyden kokemusta viidellä väitteellä.

Tanskasen mukaan väittämät ovat hyvin yleisluonteisia ja soveltuvat kaikenlaisiin töihin ja organisaatioihin, etä- tai lähitöissä oleville.

– Kaikki voivat vastata kysymyksiin ja niiden avulla organisaatiot saavat selville koetun työyksinäisyyden tasoa ja tulosten avulla voidaan seurata mihin suuntaan organisaatiossa ollaan menossa, Tanskanen lisää.

Työyksinäisyysmittarissa väitteiden vastauksia arvioidaan viisiportaisella Likert-asteikolla, jossa arvo yksi (1) tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteestä ja viisi (5) tarkoittaa ”täysin samaa mieltä”.

Näillä Vaasan yliopiston tutkijoiden kehittämillä väittämillä voit testata työyksinäisyyden kokemustasi. Arvioi, oletko väittämien kanssa samaa vai eri mieltä, ja katso lopusta tuloksesi.

Jussi Tanskanen painottaa, että testissä saaduista tuloksista tulee tehdä suhteellisia vertailuja mieluummin kuin etsiä absoluuttisia arvoja.

Hän muistuttaa, että työn tekeminen on ollut kovassa muutoksessa lisääntyvän etä- ja hybridityön takia.

– Tärkeä kysymys on, miten on mahdollista säilyttää yhteenkuuluvuuden tunne työyhteisössä muutoksen keskellä, Tanskanen lisää.

Subjektiivinen kokemus

Yksinäisyys on subjektiivinen ja tunneperäinen kokemus. Se eroaa yksin olemisesta, tai ylipäätään siitäkin, että on vähän sosiaalisia kontakteja.

– Jos ihminen on yksin tai asuu yksin eikä hänellä ole ystäviä, ei voida sanoa, että hän olisi automaattisesti yksinäinen. Ne ovat kaksi eri asiaa, Tanskanen sanoo.

Työyksinäisyyttä määriteltäessä Tanskanen puhuukin työhön liittyvistä riittämättömistä sosiaalisista suhteista ja näistä kumpuavista kielteisistä tunnetiloista.

Ihmiset eroavat toisistaan sen suhteen, miten paljon he tarvitsevat sosiaalisia suhteita, ja eroja on myös siinä, paljonko niitä on työyhteisössä tarjolla.

– Jotkut tarvitsevat hyvinkin vähän sosiaalisia suhteita. Erakkoluonteiset ihmiset voivat ahdistua runsaista ihmissuhteista, Tanskanen sanoo.

Kirsi Vehkakoski kirjoittaa tietokoneella kotinsa parvekkkeella.
Tutkijan mukaan sosiaalisten suhteiden laatu on merkittävämpää kuin niiden määrä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Jos ihminen tarvitsee enemmän sosiaalisia suhteita, tästä tulee tunnepohjainen reaktio. Jos reaktio on negatiivinen, puhutaan työyksinäisyydestä.

Työyksinäisyyttä voi aiheutua myös siinä tapauksessa, että sosiaaliset tarpeet eivät tyydyty työssä. Tanskanen painottaa, että suhteiden laatu on ehdottomasti merkittävämpää, kuin suhteiden määrä.

Sosiaaliset suhteet murroksessa

Sosiaaliset suhteet työpaikalla syntyvät perinteisesti silloin, kun ollaan saman katon alla.

– Tärkeintä olisi, että ihmisiä ei jaoteltaisi turhaan työyksinäisiin ja sellaisiin, jotka eivät sitä ole. Jaot ovat usein keinotekoisia, ja kysymys on enemmänkin skaalasta, Tanskanen painottaa.

Työyksinäisyyttä ei ole tutkittu vielä paljon, mutta Vaasan yliopiston tutkijoiden mukaan kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut, eikä vähiten koronapandemian vuoksi räjähdysmäisesti lisääntyneen etätyön takia.

Samu Kemppisen mukaan organisaatioiden sosiaaliset käytänteet ovat murroksessa.

– On havaittu, että työyksinäisyyteen liittyy monia negatiivisia seurauksia, kuten burnout, matalampi työn imu tai työtyytyväisyys. Seurauksena voi olla myös suurempi työn lopetushalu, joten työn sosiaalinen ilmapiiri on todella tärkeä, Kemppinen lisää.

Artikkelia korjattu 23.11. klo 12.43: Korjattu testin ensimmäinen väite muotoon ”Koen itseni ulkopuoliseksi organisaatiossani”. Väite oli aiemmin ”Koen kuuluvani organisaatiooni”.