Pieni ja hiljainen raja-asema Lapin erämaassa on kohta satojen turvapaikanhakijoiden ainoa reitti Suomeen idästä – näin se aikoo selviytyä

Normaalisti hiljainen Inarin Raja-Jooseppi on huomisesta alkaen ainoa avoinna oleva rajanylityspaikka Suomen itärajalla.

Inarin kunnassa sijaitseva Raja-Joosepin raja-asema
Raja-Joosepin raja-aseman ympäristössä on pelkkää erämaata molemmilla puolin rajaa. Kuva: Vesa Toppari / Yle
  • Annu Passoja

Inarin erämaassa sijaitseva Raja-Jooseppi jää itärajan ainoaksi avoinna olevaksi rajanylityspaikaksi. Kuinka suuresta ihmismäärästä pieni raja-asema selviää?

– Meillä on hyvä valmius, sanoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Ville Ahtiainen.

Selviäisikö raja-asema sadoista tulijoista päivässä?

– Olemme varautuneet isoihin määrin, Ahtiainen tyytyy toteamaan.

Hän ei ota määriin kantaa penäämisenkään jälkeen. Sen sijaan Ahtiainen toteaa, että Raja-Joosepissakin rajaliikennettä voidaan väliaikaisesti säädellä, jos tarvetta ilmenee.

Turvapaikanhakijoiden ”haalinta” ja ohjaus kolmansista maista Venäjän kautta Suomeen näyttää pääministeri Petteri Orpon mukaan jatkuvan. Kyse on viranomaisarvion mukaan vähintään sadoista ihmisistä.

Piikkilankoja on jo levitetty

Ivalon raja-aseman päällikkö Vesa Arffman korostaa samaa kuin apulaiskomentaja Ahtiainen.

– Kapasiteetti pitää tietysti suhteuttaa siihen, mikä se odotettu tulijamäärä voisi olla. Kuten muillakin rajanylityspaikoilla, myös meillä tarpeen vaatiessa säännöstellään rajanylitysliikennettä niin, että tilanne pysyy hallinnassamme kaiken aikaa.

Valmistelut masinoidun turvapaikkaliikehdinnän varalle on Raja-Joosepissa aloitettu jo aiemmin. Tällä viikolla rajanylityspaikan tuntumaan on levitetty piikkilankaa ja esteaitoja, ja Puolustusvoimien virka-apuosasto on paikalla yhä.

– Nyt valmisteluja tarkennetaan tämän viimeisimmän päätöksen johdosta, ja varaudumme siihen, että huomisesta alkaen Raja-Jooseppi on ainoa rajanylityspaikka.

Työntekijöiden riittävyydestä Arffman toteaa, että koko Rajavartiolaitoksen resurssit huomioidaan, kun itärajan ainoan auki olevan raja-aseman työvoimasta päätetään.

Tukipyynnöt Punaiselle Ristille ovat lähteneet torstaiaamuna. SPR tarjoilee kuumaa juotavaa ja syötävää ja huolehtii tarpeen tullen ensiavusta. Lapin pelastuslaitos puolestaan on toimittanut Sallaan lämmitettäviä ilmakaaritelttoja.

– Totta kai pitää varautua siihen, että saadaan pidettyä tulijat lämpimänä. Se joudutaan aika hyvinkin ottamaan huomioon näissä Lapin karuissa oloissa.

Ivalon rajavartioasema Raja-aseman päällikkö Vesa Arffman
Raja-aseman päällikkö Vesa Arffman sanoo, ettei nykyisenlaista tilannetta ole hänen virkaurallaan tullut vastaan. ”Toivottavasti tämä jääkin lyhyeen”, Arffman toteaa. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Rajaliikenteen kasvu ennakoitiin remontissa

Rajavartiolaitos ja Tulli saivat Raja-Joosepissa käyttöönsä uudet tilat vuonna 2021. Kaksikerroksisen asemarakennuksen lisäksi alueelle rakennettiin uudet ajokaistat ja lisättiin valaistusta. Asema sai myös uusia tarkastusjärjestelmiä ja läpivalaisulaitteen. Hankkeen taustalla oli ennuste rajanylitysten määrän kasvusta.

Rajaliikenne Inarissa sijaitsevalla Raja-Joosepin ylityspaikalla on ollut hiljaista sen jälkeen, kun Venäjän kansalaisia koskevat matkustusrajoitukset tulivat voimaan viime vuonna. Esimerkiksi lokakuussa Raja-Joosepissa rekisteröitiin koko kuukauden aikana vain 166 rajanylitystä.

– Pieni joukko vakituisia rajanylittäjiä kulkee Venäjältä Suomeen ja takaisin. Heidän joukossaan on Venäjän kansalaisia, joilla on esimerkiksi perhettä Suomen puolella, totesi vuoropäällikkö Petteri Portti Ylelle aiemmin marraskuussa.

Kartta Suomen rajanylitispaikoissa, joihin merkitty suljetut rajanylityspaikat ja lisäksi Vartius. Kuusamo ja Salla, jotka suljetaan 24.11.
Raja-Jooseppi on kaukana taajamista. Kuva: Leena Luotio / Yle

Raja-asema kaukana kaikesta asutuksesta

Raja-asema sijaitsee kaukana asutuskeskuksista. Ivaloon on matkaa noin 50 kilometriä eikä asutusta ole Venäjänkään puolella. Siellä lähin isompi asutuskeskus Ylä-Tuuloma on sadan kilometrin päässä. Murmanskiin on matkaa 230 kilometriä.

Ympärillä on erämaata, joten luontokin tekee maastorajan ylityksen hankalaksi. Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty kertoi aiemmin, että maastorajan yli Suomeen yrittää 20–25 ihmistä vuodessa.

– Varsinkin pohjoisessa alueet ovat erämaita, jotka vaativat kokemusta luonnossa liikkumisesta. Se varmasti hillitsee ylittäjien määrää. Jos jotain havaitaan, siihen reagoidaan valvontaa ja partiointia lisäämällä. Ensimmäinen partio on liikkeellä käytännössä saman tien, Pitkäniitty kommentoi aiemmin.

Raja-Jooseppi sai nimensä erakkona alueella sata vuotta sitten eläneen Jooseppi Sallilan mukaan.