Ukraina sotii Venäjää vastaan jo neljättä vuotta ja Yhdysvaltain presidentti uhittelee kauppasodalla. Euroopassa sotateollisuuden kasvu ja geopoliittiset jännitteet ovat tehneet teollisuudelle kriittisten metallien saatavuudesta entistä tärkeämpää.
Jyväskylän yliopiston kiertotalouden professori Ari Väisänen sanoo, että kriisit ovat aina edistäneet tutkimusta, niin myös nyt.
– Koska harvinaiset maametallit ovat äärimmäisen tärkeitä uusiutuvan energian tuotannossa ja liikenteen sähköistymisessä, tilanne avaa myös mahdollisuuksia, hän sanoo.
Keinot löytyvät, rahat puuttuvat
Harvinaisten maametallien maailmankauppa on lähes täysin Kiinan käsissä. Eurooppaan metalleja päätyy muun muassa Kiinasta tuotavissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa.
Jyväskylän yliopistossa on jo vuosien ajan kehitetty harvinaisten maametallien talteenottoa sähkö- ja elektroniikkaromusta (SER). Teknologia toimii, mutta teollinen mittakaava on vielä kaukana. Talteenotto täytyy koeponnistaa pilottimittakaavassa.
– Se olisi muutaman miljoonan investointi, mutta EU:sta puuttuvat rahoitusmekanismit tämän kokoluokan pilotointiin. Tämä on tutkijoiden ongelma koko Unionin tasolla, kertoo Väisänen.
Nimestään huolimatta harvinaiset maametallit eivät ole erityisen harvinaisia. Pohjoismaiden maaperässä näitä metallisia alkuaineita on tasaisesti vähän joka puolella. Ei kuitenkaan niin paljon yhdessä kohtaa, että kaivostoiminta olisi katsottu kannattavaksi.
Samalla tavalla niitä on myös ihmisten arjessa: vähän joka puolella. Harvinaisia maametalleja on muun muassa led-listoissa, akuissa, sähkömoottoreissa sekä erilaisissa sensoreissa. Ilman niitä digitaalinen ja sähköinen yhteiskunta ei toimi.
EU haluaa parantaa kriittisten metallien omavaraisuutta Euroopassa. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä neljäsosa teollisuuden metalleista tulisi kierrätyksestä.
Väisänen on edistämässä metallien kierrätystä EU:n rahoittamassa EIT Rawmaterials -yhteisössä, joka kokousti Keski-Euroopassa viimeksi viikko sitten.
– Jos ei nyt ihan paniikki ole päällä, mutta hyvin aktiivisesti viedään asioita eteenpäin, Väisänen kertoo.
Hän uskoo, että EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös lisää tutkimusrahoitusta, mutta rahoitus tulee hankkeisiin viiveellä.
Talteenotosta vientituote?
Kriittisten materiaalien konsultti Jarkko Vesa on ollut laatimassa Suomen kansallista akkustrategiaa. Hän on myös ollut mukana EU:n raaka-aineasetuksen valmistelussa.
Vesan mukaan suomalaisilla yrityksillä alkaa olla kiire varautua mahdolliseen kauppasotaan.
– Tilanne voi kärjistyä ihan muutamassa viikossa. Sitten kaikki ryhtyvät haalimaan markkinoilta yhtä aikaa metalleja ja kriittisimpiä tuotteita.
Vesa tuntee Jyväskylän yliopistossa kehitetyn talteenottoteknologian. Hän toivoo, että Suomessa kehitetyille teknologioille löytyisi kaupallista käyttöä kotimaassa. Teolliseen mittakaavaan skaalattuja talteenottolaitoksia voisi viedä myös maailmalle.
– Menetelmällä pystytään poimimaan SER:sta arvometalleja, kuten kultaa. Kun talteen otettuja metalleja myös jalostettaisiin täällä, saisimme pidettyä Suomessa tämänkin arvonlisän, hän sanoo.
Lisäksi talteenottoteknologialla voidaan vähentää kaivosteollisuuden päästöjä. Tämä luo mahdollisuuksia uusille kiertotalouden teknologioille, joiden hiilijalanjälki on usein merkittävästi pienempi kuin perinteisen kaivostoiminnan.
– Vanha teollisuushan puolustaa tehokkaasti omia saavutettuja etujaan ja asemiaan. Ei siellä helpolla luovuta vanhoista käytännöistä tai omasta bisneksestä, Vesa sanoo.
Muokattu 21.4.2025 klo 8.18 Ukrainan sotaa käydään neljättä vuotta, ei kolmatta vuotta, kuten alkuperäisessä tekstissä luki.