Jääkiekon SM-liiga riemastutti kiekkofaneja lokakuussa, kun se kertoi, että sarja avautuu kilpailulle karsintojen myötä keväästä 2025 alkaen.
Varatuomari Olli Rausteen mukaan suljettu sarja ei kestänyt laillisuustarkastelua kilpailuoikeuden näkökulmasta.
Pian riemu vaihtui epäuskoon, kun nousemisen ehdot selvisivät. SM-liigaan vaadittava osake maksaa eri tietojen mukaan 3,6–3,8 miljoonaa euroa.
Seurojen puheenjohtajat ovat arvioineet, että toiseksi korkeimmalta sarjatasolta Mestiksestä SM-liigaan nousemiselle kertyisi hintaa jopa 10 miljoonaa euroa.
Kotimaisiin kiekkokaukaloihin Mestiksessä palannut Jokerit ilmoitti marraskuussa, ettei se aio hakea nousua kaudeksi 2025–2026, koska nouseminen tulisi nykyisellä liigaosakkeen hinnalla liian kalliiksi.
SM-liigaseurat ovat kyseenalaistaneet sarja- ja lisenssijärjestelmät. Viimeisimpänä arvostelijoiden joukkoon liittyi Jääkiekon pelaajayhdistys SJRY, joka arvosteli torstaina muutoksia nykyiseen sarjajärjestelmään riittämättömiksi.
Yhdistys vaati neuvotteluja sarjajärjestelmästä ja väläytti jopa oikeustoimien mahdollisuutta, mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta.
Liigaseurat kuuluvat kilpailulain piiriin
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuspäällikkö Hannu Raatikainen kertoo, ettei tunne pelaajayhdistyksen kannanottoa.
Hänen mukaansa pelaajayhdistys tai muu tyytymätön taho saattaisi vedota kilpailulain 5. pykälään, joka käsittelee mm. keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien sopimuksia. SM-liigaseurat ovat taloudellisia toimijoita, joten ne ovat kilpailulain piirissä.
– Kilpailijoiden väliset kilpailua rajoittavat sopimukset on kilpailulain nojalla kielletty, ellei voida osoittaa, että niistä aiheutuu enemmän hyötyä kuin haittaa, Raatikainen sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2019 KKV katsoi, että SM-liiga ja siihen kuuluneet 15 seuraa toimivat Suomen ja EU:n kilpailulainsäädännön vastaisesti, kun ne olivat sopineet, etteivät palkkaa kesken kauden pelaajia KHL:ssä pelanneesta Jokereista tai pelaa harjoitusotteluita joukkueen kanssa.
1990-luvulla joensuulainen Kataja Basket haki paikkaa koripallon pääsarjasta, ja Kilpailuvirasto antoi asiassa lausunnon, jonka mukaan suljettu sarja ei Suomessa lähtökohtaisesti ole laillinen.
Urheilun ja lajin kannalta välttämättömistä asioista liigaseurojen on toki sovittava keskenään. Tällaisia ovat esimerkiksi otteluohjelma ja pelin säännöt.
– Ne ovat hyvin kiinteästi urheiluun liittyviä sääntöjä, joita ei lähtökohtaisesti pidetä kilpailulainsäädännön vastaisena.
Tapauskohtaista
Urheilussa voidaan lisäksi sopia asioista, joiden yhteys urheilullisiin tekijöihin on lajisääntöjä epämääräisempää.
Raatikainen ottaa esimerkiksi Euroopan Unionin tuomioistuimen päätöksen vuodelta 2006 niin sanotussa Meca-Medina-tapauksessa, jossa kaksi dopingista kärynnyttä uimaria valitti saamastaan kilpailukiellosta Euroopan komissiolle.
EU-tuomioistuin linjasi, ettei dopingaineiden käytön kieltäminen uinnissa ollut kilpailun rajoittamista, mutta korosti samalla, että EU:n kilpailulainsäädäntö on ensisijainen lajiliittojen sääntöihin nähden.
Tapausta käytetään yhä esimerkkinä urheilua ja kilpailulakia koskevissa asioissa, joissa jonkin menettelyn urheilulliset tavoitteet ovat keskeisiä.
– Dopingsäännöillä voidaan nähdä olevan urheilun kannalta merkittäviä tavoitteita. Dopingin käytöstä seuraa kilpailukieltoa. Mutta sillä on tietysti myös rajoittava vaikutus. Kilpailukiellon saanut urheilija ei pysty osallistumaan kilpailuihin.
– Silti on urheilun kannalta tarpeen asettaa tällaisia kieltoja, kunhan ne ovat välttämättömiä ja oikeassa suhteessa rikkeeseen nähden. Tällä tavalla voidaan arvioida muitakin menettelyjä, Raatikainen taustoittaa.
SM-liigassa pelaavalta joukkueelta on urheilullisessa mielessä perusteltua vaatia tiettyä urheilullista ja taloudellista tasoa.
– Näissä pitää tapauskohtaisesti tarkastella, asetetaanko kriteerejä, jotka ovat esimerkiksi liian tiukkoja, jolloin ne käytännössä estävät nousemisen, eivätkä ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä urheilullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on se kehikko, missä näitä tapauksia tyypillisesti arvioidaan, Raatikainen kertoo.
Voiko SM-liiga vedota johonkin kilpailulain kohtaan perustellakseen nykyistä sarja- ja lisenssijärjestelmää?
– Kyllä se voi vedota siihen, että taustalla on se urheilullinen tavoite ja nämä kriteerit ja ehdot ovat oikeassa suhteessa ja välttämättömiä tavoitteeseen nähden.
Ennen mahdollista käsittelyä markkinaoikeudessa juttu päätyisi ensin Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittavaksi.
– Menettelyitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Täysin mahdotonta etukäteen sanoa, mihin se ratkeaisi. Kilpailulain soveltamisesta tässä on kyse.