Viime perjantain yli kahden euron kilowattituntihinnat iskivät pörssisähköasiakkaisiin ankarasti. Heillä oli todellakin hyvä syy laskea sisälämpötiloja, kantaa koivuhalkoa sisään sekä jättää saunat lämmittämättä ja pyykit pesemättä.
– Arviomme mukaan sähkön hinta oli pörssisähköasiakkaalla viime viikolla 30,1 senttiä kilowattitunnilta, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Oksanen Oomilta.
Pörssisähkön hintoja kauhisteltiin viime viikolla myös somessa, kertoo Facebookin pörssisähköryhmää vetävä Timo Koikkalainen.
– Perjantai saattoi maksaa parikin sataa euroa, jos ei ollut mitään muuta konstia kuin lämmittää sähköllä. Kyllä se oli ihan kauhistuttava tilanne monelle.
Pörssisähkön käyttäjiä on kuitenkin turha sääliä. Viime vuonna he maksoivat sähköstään todennäköisesti vähemmän kuin muut.
Yllä oleva kuva kertoo, että viime viikko oli poikkeuksellinen. Jos katsotaan viime vuotta, pörssisähkön verollinen hinta oli noin 6,7 senttiä kilowattitunnilta.
Hinta oli edullinen verrattuna siihen, että yhden tai kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinnat olivat esimerkiksi Oomilla noin 8-15 senttiä kilowattitunnilta. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinta oli puolestaan keskimäärin 19,90 senttiä kilowattitunnilta.
Korkeampaa hintaa selittää se, että myyjä kantaa riskin hinnanvaihtelusta kuluttajan sijasta.
Onnistuiko kulutuksen ajoittaminen?
Pörssisähkön keskihinta on kuitenkin eri asia kuin se sähkölasku, jonka sähkönkäyttäjä todellisuudessa maksaa. Todellinen hinta riippuu nimittäin siitä, ajoittaako asiakas kulutusta halpoihin vai kalliisiin tunteihin.
Millaisiin hintoihin pörssisähköasiakkaat viime vuonna todellisuudessa pääsivät – sitä useimmat sähköyhtiöt eivät kommentoi.
Oomin Oksanen antaa kuitenkin kohtuullisen tarkan arvion.
– Pörssisähköasiakkaiden keskimääräinen verollinen hinta oli viime vuonna 7–8 senttiä kilowattitunnilta. Tämä hinta huomioi siis sen, että pörssisähkön hinta riippuu siitä, milloin sähköä käytetään.
Toteutunut pörssisähkön hinta oli siis korkeampi kuin pelkkä vuoden tuntihintojen keskiarvo – 6,7 senttiä kilowattitunnilta. Keskimääräinen hinta oli kuitenkin yhä alhaisempi kuin yhtiön määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Harva sähkönkäyttöjä onnistuu siirtämään kulutustaan niin paljon halvoille tunneille, että pääsisi merkittävästi alle pörssisähkön keskihinnan.
– Sellaisiakin asiakkaita kuitenkin on iso joukko, jotka ovat nähneet paljonkin vaivaa kohdistaakseen kulutuksen edullisimmille tunneille. Silloin on voinut päästä hyvinkin edulliseen keskihintaan, sanoo Oksanen.
Tällainen sähkönkäyttäjä on esimerkiksi Facebookin pörssisähköaktiivi Timo Koikkalainen.
Satojen eurojen säästö
– Pääsin viime vuonna noin kaksi senttiä alle keskihinnan, eli minun verollinen keskihintani oli 4,89 senttiä per kilowattitunti, Timo Koikkalainen sanoo.
Hintaa alensi entisestään uudentyyppiseen sähkösopimukseen liittyvä hintakiinnitys. Edes viime viikon painajaisperjantai ei saanut Koikkalaista harkitsemaan pörssisähköstä luopumista.
– Ei käynyt pienessä mielessäkään. Sitä paitsi pystyin väistämään kalleimmat tunnit käyttämällä öljyä, hän sanoo.
– Jos haluaa talvella väistää hintapiikkejä, se vaatii sen jonkun lämmitysjärjestelmän siihen rinnalle. Eli puu- tai öljylämmitystä tai ison vesivaraajan, jota voi lämmittää halpoina aikoina.
Koikkalainen laskee säästävänsä pörssisähköllä noin 300–500 euroa vuodessa määräaikaiseen sopimukseen verrattuna.
Nordic Green Energyn teettämän tutkimuksen mukaan 29 prosentilla suomalaisista on tällä hetkellä pörssisähkösopimus.