Sillä, miten huomioit muita ihmisiä, voi olla vaikutusta jopa terveyteen.
Niin omaan kuin muidenkin.
Tutkimusten mukaan ryhmän ulkopuolelle sulkeminen ja siitä seuraava yksinäisyyden tunne on yksi haavoittavimpia kokemuksia. Eräiden arvioiden mukaan yksinäisyys vastaa samaa kuin polttaisi 15 savuketta päivässä.
– Se tekee pahaa meidän fyysisille ja psyykkiselle terveydellemme ja voi lyhentää elinikää. Tämä on havaittu esimerkiksi kuuluisassa Harvardin yliopiston tutkimuksessa, jossa on seurattu 80 vuoden ajan yli tuhatta amerikkalaista, sanoo psykologi Pekka Tölli.
Hän on kirjoittanut vasta julkaistun kirjan arvostavasta kohtaamisesta.
Jokaisen meistä on tärkeä tulla kohdatuksi arvostavasti arjessaan. Toisten huomioiminen on viesti siitä, että hyväksyy toisen olemassaolon.
– Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta huomaa toisen ja kohtaa hänet avoimen myönteisesti.
Töllin mukaan viesti välittyy kolmella tavalla: sanojen, tekojen ja kohtaamisen kautta.
– Kohtaaminen on näistä tärkein. Huomioimisen voi osoittaa pienillä asioilla, esimerkiksi katsomalla silmiin, hymyilemällä ja tervehtimällä niin läheistä kuin tuntematontakin.
Psykologi Pekka Töllin kaksi vinkkiä, joilla voi vaikuttaa omaan ja toisten arkeen. Kuuntele ja testaa:
Arvostus syntyy kohtaamisissa
Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli pohtii arvostavaa kohtaamista parinkymmenen ammattilaisen kanssa tuoreessa kirjassaan Minä näen sinut – Arvostuksen psykologiaa.
Teosta varten Tölli kävi keskusteluja psykologian, mielen hyvinvoinnin ja arvostavan kohtaamisen ammattilaisten kanssa, kuten Pekka Saurin, Esa Saarisen, Jarkko Rantasen, Annamari Heikkilän ja Jaakko Sahimaan.
Tölli myös luki aiheesta tehtyä tieteellistä tutkimusta ja etsi tutkimusnäyttöä arvostuksen vaikutuksesta. Lisäksi hän käytti kokemuksia työstään ja yksityiselämästään.
– Arvostus on ihmisten välinen, ei ihmisen sisäinen ilmiö. Se syntyy, kun ihmiset kohtaavat. Se on erilainen ilmiö kuin itsearvostus tai omanarvontunto. Tarvitsemme toisiamme peileiksi.
Tyypillisiä esteitä arjen kohtaamisissa ovat esimerkiksi kiire, kuuntelemattomuus tai keskittyminen muuhun, esimerkiksi kännykkään tai läppäriin.
Arvostus heijastuu työssä viihtymiseen
Arvostuksen puute on Töllin mukaan myös tyypillinen syy vaihtaa työpaikkaa.
– Moni lähtee, jos kokee, ettei johdeta oikeudenmukaisesti, suorituksia ei huomata tai työtä ei arvosteta.
Työyhteisössä arvostusta voi korjata muuttamalla rakenteita.
Töllin mielestä kannattaa miettiä, miten ihmisillä olisi mahdollisuus kohdata toisiaan, miten siihen kannustetaan ja miten arvostus todellisuudessa näytetään.
– Työhyvinvoinnin kannalta tärkeää on se, miten ihmiset kohtelevat toisiaan. Sanotaanko huomenta kaikille, mitä jutellaan kahvikoneella tai kutsutaanko mukaan lounaalle.
Töllin mukaan ihmisen on tärkeä kokea olevansa hyväksytty ilman suorittamista tai mukautumista muottiin, jollaista olettaa ympäristönsä edellyttävän.
– Saamme arvostusta suorituksistamme, mutta tärkein arvostus kohdistuu siihen, mitä olemme ilman suorituksia. Se tuo riittävyyden kokemuksen.
Kuuntele, kun psykologi Pekka Tölli kertoo kirjan synnystä ja mitä hän tarkoittaa muuttumisesta oman elämänsä barbapapaksi: