Turun kaupunki haluaa jatkaa Länsiradan eli entisen Tunnin junan rahoitusneuvotteluja, mutta uusin reunaehdoin.
Turun mielestä kuntien rahoitusosuutta ja omistusosuutta pitäisi pienentää, koska kuntien investointikyky on heikentynyt soteuudistuksen myötä merkittävästi.
Turun mukaan Länsiradan ensisijaisena rahoitusmallina tulisi käyttää hankeyhtiön lainoitusta ja sille annettavaa kuntien ja valtion takausta.
Turun kaupunki katsoo, että kuntien yhteinen rahoitusosuus 600 miljoonan euron hankkeessa tulisi olla korkeintaan 30 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisvaiheessa päätetty kuntien rahoitusosuus oli 49 prosenttia.
Perusteluina Lentorata ja sotesta jääneet velat
Turku perustelee kantaansa talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa tekemällä päätöksellä, jonka mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman valtakunnalliseen rataverkkoon yhdistävässä Lentoratahankkeessa valtion rahoitus- ja omistusosuus olisi 70 prosenttia ja kuntien 30 prosenttia.
Turku katsoo, että ratahankkeissa kuntarahoituksen määrän tulisi olla yhdenmukainen, eikä Länsirata Oy:lle voida asettaa Lentorataa suurempaa kuntaosuutta.
Lisäksi kaupunki toteaa, että kuntien investointikyky on heikentynyt soteuudistuksen myötä merkittävästi. Kun kallis sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, siirtyi myös suuri osa kuntien verotuloista.
Vuosikymmenten aikana sote-palveluiden pyörittämiseen otettu velka kuitenkin jäi kuntien harteille, vaikka sen maksamiseen käytettävät tulot lähtivät.
Turun kaupunginhallitus päätti vahvistaa Länsiradan rahoitusneuvotteluihin liittyvät tavoitteet eilen maanantaina.