Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi nousi odotetusti kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb. Hän sai 27,2 prosenttia äänistä.
Toiselle kierrokselle ylsi selvästi myös valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden kannattama Pekka Haavisto 25,8 prosentin ääniosuudella.
Hän päihitti kolmanneksi jääneen perussuomalaisten Jussi Halla-ahon 6,8 prosenttiyksiköllä.
Rehn oli suosituin kaikkiaan 108 kunnassa
Alexander Stubb oli suosituin ehdokas kaikkiaan 83 kunnassa, Pekka Haavisto 40 kunnassa ja Jussi Halla-aho 78 kunnassa.
Kisassa neljänneksi jäänyt Olli Rehn oli voittaja tällä mittarilla: hän on suosituin kaikkiaan 108 kunnassa.
Tämä kartta kertoo, kuka voitti missäkin kunnassa. Klikkaamalla ehdokkaan kuvaa näet, missä tämä pärjäsi parhaiten.
Grafiikka: Petter West / Yle ja Maija Hurme / Yle
Kaupungeissa ääniä keräsi etenkin Haavisto
Kolmanneksi tullut Jussi Halla-aho oli suosituin Lapin ja Satakunnan vaalipiireissä ja neljänneksi jäänyt Olli Rehn Oulun vaalipiirissä. Muissa vaalipiireissä ykköseksi tuli jompikumpi toiselle kierrokselle päässeistä ehdokkaista.
Stubbia kannatettiin etenkin ruotsinkielisellä rannikolla. Korsnäsissä hän sai jopa 60,3 prosenttia äänistä.
Haavisto puolestaan sai korkeimmat kannatuslukunsa Ahvenanmaalta. Hän oli myös ykkönen suurissa kaupungeissa: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Vähäisintä Stubbin kannatus oli Merijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla (8,6 %) ja Haaviston puolestaan Halsualla Keski-Pohjanmaalla (6,6 %).
Entä millaisissa kunnissa eri ehdokkaita äänestettiin eniten? Haavisto sai ääniä etenkin kaupungeissa, kun taas pienemmissä taajamissa suosituin oli Stubb.
Maaseudulla Rehn oli suosituin.
Vaali innosti suomalaiset uurnille
Äänestysaktiivisuuden lasku presidentinvaaleissa taittui. Kaikkiaan 75,0 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä ensimmäisellä kierroksella. Tätä useampi (77,2 %) äänesti presidentinvaalissa viimeksi vuonna 2006 toisella kierroksella, jolloin vastakkain olivat Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.
Muihin vaaleihin verrattuna presidentinvaalit yleensä innostavat äänestäjiä hyvin uurnille. Viime kevään eduskuntavaaleissa äänesti 72 prosenttia suomalaisista, kun taas edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1.
Ennakkoäänestämisen suosio on kasvanut 2000-luvulla, ja nyt se nousi presidentinvaalien ennätyslukemaan, 44,7 prosenttiin.
Ahkerimmin näissä vaaleissa äänestettiin Luodossa, Kauniaisissa ja Pedersören kunnassa. Vähäisintä äänestysinto oli Ahvenanmaalla: Hammarlandissa, Finströmissä ja Saltvikissä.
Tuleeko ensimmäisen kierroksen ykkösestä taas presidentti?
Koska voittaja Alexander Stubb ei saanut yli 50:tä prosenttia äänistä, järjestetään presidentinvaalissa toinen kierros.
Hänellä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi presidentiksi, sillä nykyisen vaalitavan aikana kaikissa edellisissä presidentinvaaleissa ensimmäisen kierroksen ykkönen on lopulta voittanut vaalit.
Vuonna 2018 presidentinvaalissa järjestettiin vain yksi kierros, sillä istuva presidentti Sauli Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella 62,6 prosenttia äänistä.
Alkavalla toisella kierroksella 47 prosenttia äänestäneistä joutuu etsimään itselleen uuden ehdokkaan. Niin sanottuja kodittomia ääniä on enemmän kuin koskaan sitten vuoden 1994 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen. Tällöin 52,1 prosenttia äänesti jotakuta muuta kuin kahta suosituinta ehdokasta.
Toisen kierroksen vaali käydään 11. helmikuuta. Silloin ratkeaa, kummasta, Alexander Stubbista vai Pekka Haavistosta tulee Suomen 13. presidentti.
Oikaisu 29.1. klo 8.20. Jutun viimeisessä grafiikassa oli virheellisesti tähti, jonka mukaan Stubb olisi valittu presidentiksi ensimmäisellä kierroksella. Tähti on poistettu grafiikasta.
Päivitys 31.1. klo 10.25: Tarkistuslaskenta on valmistunut. Luvut on päivitetty vastaamaan lopullisia tuloksia.