PEKING Teknologiayhtiö Huawein tuotekehityskeskus Kiinan pääkaupungin laitamilla on vaikuttava paikka.
Ulkoa se on lasiseinineen kuin minkä tahansa suomalaisfirman pääkonttori, mutta sisustusarkkitehtuuriltaan eri tyylilajien yhdistelmä. Rakennuksessa on sekä suuria kivisaleja että palatsimaisia kokoushuoneita, joita pylväät ja ornamentit koristavat.
Huawei on maailman suurin verkkolaitevalmistaja, joka laajentaa reviiriään aggressiivisesti.
Keskuksessa kerrotaan tarinaa tuotevalikoiman kasvusta kulutuselektroniikkaan ja älypuhelimiin. Seuraava askel on sääpalveluista aina älykaupunkeihin ulottuva digitaalinen ekosysteemi.
Korona aiheutti pitkän tauon
Keskuksessa on tällä viikolla vieraillut ryhmä eurooppalaisia tekniikan alojen opiskelijoita. Huawein ”Seeds for the Future” -ohjelmaan valittiin 22 tekniikan alojen opiskelijaa 18 Euroopan maasta.
Suomeksi käännettynä ohjelman nimi on Tulevaisuuden siemenet. Yksi osallistujista on datatieteitä ja telekommunikaatiota opiskeleva Miro-Markus Nikula.
– Onhan tämä huikeaa. Paljon nähtävää, tekemistä, opittavaa, Nikula kuvailee tunnelmiaan.
Hän kertoo saaneensa reilun viikon kestäneen ohjelman aikana tuhdin paketin uutta tietoa. Pekingin lisäksi ryhmä vieraili Shenzhenissa Etelä-Kiinassa.
– Minun on vaikea arvioida Kiinan kehittyneisyyttä muilta osin, mutta alan opiskelijana voin sanoa, että ainakin Huawein 5G-teknologia on hyvin korkeatasoista. Jopa maailman kärkiteknologiaa, hän pohtii diplomaattisesti.
Nikula kertoo alla olevalla videolla vaikutelmistaan Shenzhenista.
Tulevaisuuden siemenet -ohjelma oli tauolla kolme vuotta koronapandemian takia. Huawein edustajat luonnehtivat kiinnostuksen olleen suurta kaikkialla Euroopassa.
25-vuotiaalla Nikulalla oli viimeinen mahdollisuus pyrkiä mukaan, sillä hänen opintonsa Aalto-yliopistossa ovat viime silausta vaille valmiit.
– Kuulin ohjelmasta ensimmäisen kerran jo monta vuotta sitten. Se vaikutti houkuttelevalta. Halusin päästä käymään Kiinassa, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta, hän kertoo.
Kiinaan töihin?
Huawein ohjelman yhtenä tarkoituksena on kartoittaa uusia työntekijöitä maailmanlaajuisen yhtiön palvelukseen.
Kiinassa asuvien ja työskentelevien ulkomaalaisten määrä yli kolminkertaistui 2010-luvulla. Määrä oli vuonna 2020 reilut 845 000.
Tuoreempia lukuja ei ole saatavilla, mutta ulkomaalaisten määrän ei uskota kasvaneen mainittavasti enää vuoden 2018 jälkeen.
Ulkomaisia opiskelijoita Kiinassa oli vuonna 2019 kaikkiaan 492 000. Vuonna 2022 määrä oli enää 292 000.
Keväällä valmistuva Nikula käynnistelee työnhakua. Hänen pidemmän tähtäimen unelmanaan on yrittäjyys, mutta sitä ennen hän haluaa kartuttaa työkokemusta.
Nikula voisi kuvitella tekevänsä töitä Kiinassa ainakin jonkin aikaa, jos sopiva työpaikka tarjoutuisi.
– Firmoilla on niin paljon uutta teknologiaa, että täällä oppisi paljon, hän miettii.
Kiinassa tai kiinalaisfirmassa työskentelyyn liittyy kuitenkin haasteita. Yksi niistä on kieli: kiinaa pitäisi jonkin verran osata.
Asuinympäristö olisi täysin erilainen. Vantaalla syntynyt ja kasvanut Nikula arvostaa Suomen luonnonläheisyyttä, jota Kiinan suurkaupungeista ei löydy.
Kiina huolestuttaa länsimaita
Länsimaat näkevät autoritaarisen Kiinan yhä enemmän uhkana maailmanjärjestykselle. OP:n tuoreessa tutkimuksessa yli kolmannes suomalaisten suuryritysten johtajista piti Kiinaa ongelmana toimialalleen.
Monia myös arveluttaa myös Kiinan kommunistinen järjestelmä ja valtion valvontakoneisto.
Huawei häädettiin Yhdysvalloista vuonna 2019. Yhdysvaltain viranomaiset syyttivät yhtiötä teollisuusvakoilusta. Huawei kiistää syytökset.
Huawei muistuttaa arvostelijoita, että Fortune-julkaisun ylläpitämälle 500 johtavan kansainvälisen yrityksen listalle päässeistä yrityksistä 267 tekee yhteistyötä Huawein kanssa.
– Nämä ovat hankalia kysymyksiä, joihin en osaa ottaa kantaa. Näen kuitenkin, että Huaweilla ja kiinalaisilla yrityksillä ylipäänsä on teknologiaa, josta on paljon hyötyä ja opittavaa myös länsimaissa, Nikula sanoo.