Turun hovioikeus on antanut tuomion poikkeuksellisessa sotarikosoikeudenkäynnissä. Oikeus vapautti Gibril Massaquoin kaikista syytteistä.
Tampereella pitkään asunutta sierraleonelaista perheenisää syytettiin julmista sotarikoksista, jotka tapahtuivat Liberian toisen sisällissodan aikana vuosina 1999–2003.
Syyttäjä katsoi, että Massaquioi syyllistyi kymmeniin murhiin, kahdeksaan törkeään raiskaukseen, törkeään sodankäyntirikokseen ja törkeään ihmisoikeuksien loukkamiseen ja vaati hänelle elinkautista vankeusrangaistusta.
Hovioikeus katsoo jääneen näyttämättä, että Massaquoi olisi syyllistynyt mihinkään hänen syykseen väitetyistä rikoksista.
Oikeus: syyttäjän todistajien tunnistukset epäluotettavia
Hovioikeus katsoo, että syyttäjien nimeämien todistajien suorittamat Massaquoin tunnistamiset rikosten tekijäksi olivat epäluotettavia.
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tunnistukset oli tehty sen jälkeen, kun Massaquoin pidätyksestä Suomessa maaliskuussa 2020 oli julkaistu uutisia tiedotusvälineissä, ja niissä oli myös julkaistu kuvia Massaquoista.
Hovioikeus katsoo, että pääosan syytteessä kuvatuista teoista oli sinänsä näytetty tapahtuneen eri osissa Liberiaa.
Ne olivat murhia ja muita väkivallantekoja, mukaan lukien seksuaalisen väkivallan käyttämistä, pakkotyön teettämistä. kidutusta ja kuolleisiin kohdistunutta asiatonta menettelyä vuosina 2001–2003.
Oikeus: Massaquoi ei ollut rikosten tapahtuma-aikaan paikalla
Hovioikeuden mukaan asiassa esitetty todistelu viittaa siihen, ettei Massaquoi ylipäänsä ole ollut Lofan maakunnassa syytteessä tarkoitettujen rikosten tekoaikana elo-joulukuussa 2001.
Rikokset Monroviassa tapahtuivat touko-elokuussa 2003. Massaquoi oli maaliskuusta 2003 lähtien Sierra Leonen erityistuomioistuimen turvatalossa.
– Asiassa esitetty näyttö viittaakin kokonaisuutena arvostellen melko vahvasti siihen, ettei Massaquoi ole ollut Liberiassa Monroviassa tapahtuneiden rikosten tekoaikana, toteaa hovioikeus.
Oikeuden mukaan epätodennäköiseltä vaikuttaa myös se, että hän olisi osallistunut kidutukseen Klayssa.
Puolustus: tuomio oli toivottu
Massaquoita oikeudessa avustanut asianajaja Kaarle Gummerus kommentoi tuomiota tuoreeltaan lyhyesti. Hän sanoo, että tuomio on toivottu.
– Tuomio on tietysti suuri helpotus päämiehelle.
– Liki neljä vuotta tämän asian kanssa ollaan oltu tekemisissä. Pääämies on kestänyt erittäin hyvin tämän prosessin paineet.
Gummeruksen mukaan syyttäjien ratkaistavana on se, hakevatko he vielä valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Syyttäjä pettyi tuomioon
Valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo, että tuomio oli ”tietyllä tavalla pettymys”. Syyttäjät olivat toivoneet toisenlaista lopputulosta.
– Ei tietenkään voida olla olla ylpeitä siitä, että emme saaneet käräjäoikeuden lopputulosta muutettua.
– Mutta voidaan olla ylpeitä siitä, että Suomi on näyttänyt esimerkkiä, miten tällaisia asioita pitää ja voi hoitaa. Tarttunut härkää sarvista, vaikka koko ajan on tiedetty, että se on varsin haastavaa ja tulee olemaan vaikeata.
Laitinen on tyytyväinen siihen, että hovioikeus arvioi näyttöä yksityiskohtaisemmin ja muotoili johtopäätöksiä toisella tavoin kuin käräjäoikeus.
Laitinen ei ota vielä kantaa mahdolliseen valitusluvan hakemiseen korkeimmasta oikeudesta, sillä syyttäjät eivät ole ehtineet perehtyä tuomioon riittävästi. Mahdollisen valituslupahakemuksen jättämisestä päättää valtakunnansyyttäjä.
Professori: ”On tärkeää, että Suomi ei ole sotarikollisten turvasatama”
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ei pidä tuomiota yllättävänä.
– Toisin päin olisi ollut isompi yllätys, jos oikeus olisi katsonut näytön riittävän.
Nuotio arvioi, että hovioikeus on arvioinut näyttöä hyvin perusteellisesti.
– Tietenkin syyttäjän on mahdollista hakea valituslupaa. Korkein oikeus on kuitenkin nihkeä siinä, että antaisi lupaa näytön arviointiin. Pitäisin sitä aika epätodennäköisenä.
Vaikka syytteet hylättiin sekä käräjä- että hovioikeudessa, Nuotio ei pidä prosessia turhana, sillä kyse oli päällikkötason toimijasta sodassa.
– On tärkeää, että Suomi ei ole sotarikollisten turvasatama vaikka oikeudenkäynnit eivät saisi laajaa kansainvälistä julkisuutta. Suomella on kyky ja valmius tarvittaessa käsitellä tällaisia rikoksia.
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet aiemmin
Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet keväällä 2022.
Käräjäoikeus katsoi, että Massaquoin syyllistyminen syytteessä kuvattuihin rikoksiin jäi näyttämättä.
Syyttäjä valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen koska katsoi, että käräjäoikeus arvioi sille esitettyä näyttöä virheellisesti ja teki vääriä johtopäätöksiä.
Hovioikeutta varten syyttäjä pyysi uuden asiantuntijalausunnon todistajien kertomusten arvioinnista.
Massaquoi oli rikosepäilyjen vuoksi tutkintavankeudessa lähes kaksi vuotta. Hän voi vaatia Suomen valtiolta suuria korvauksia vankeusajastaan.
Suomen toinen kansainvälinen sotarikosoikeudenkäynti
Käsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa helmikuussa 2021.
Sotarikossyytteet käsiteltiin Suomessa, sillä korkeassa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä ollut Massaquoi todisti ryhmää vastaan kun Sierra Leonen sodan julmuuksia selvitettiin erityistuomioistuimessa. Tämän vuoksi Massaquoi pääsi todistajansuojeluun ja muutti Suomeen.
Kapinallisryhmä taisteli Sierra Leonen lisäksi Liberiassa, ja Suomi selvitti Massaquoin mahdollista osallisuutta siellä tehtyihin rikoksiin.
Oikeudenkäynti on ollut poikkeuksellinen, sillä se on Suomen historian toinen kansainvälinen sotarikosoikeudenkäynti, jossa oikeudenkäynti on osin järjestetty ulkomailla.
Ensimmäisessa kansainvälisessä sotarikosoikeudenkäynnissä Porvoossa asunut ruandalainen pastori Francois Bazaramba tuomittiin vuonna 2012 elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan.
Kuuntele Uutispodcast 5.4.2021: Entisille lapsisotilaille on tärkeää, että Liberian sisällissodan rikoksia käsitellään oikeudessa.
