Toiveet nopeasta junayhteydestä Suomesta suoraan Keski-Eurooppaan saattavat toteutua 2040-luvulla.
Itärataa suunnitteleva hankeyhtiö selvittää, voitaisiinko uusi rata Helsinki-Vantaalta Porvoon kautta Kouvolaan rakentaa eurooppalaisella raideleveydellä. Junat jatkaisivat Suomenlahden alittavassa tunnelissa Viroon.
– Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti aikoinaan, että koko Suomen rataverkkoa ei ole syytä muuttaa, mutta hankeyhtiöiden toteuttamat uudet radat voisivat olla asioita, joissa eurooppalaista raideleveyttä hyödynnetään, sanoo Itärata oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.
Kyse on pienestä 89 millimetrin erosta.
Suomessa on käytössä 1524 millimetrin raideleveys, mutta Euroopassa raideleveys on 1435 millimetriä.
Eurooppalaisten suurnopeusjunien tuominen Suomeen olisi merkittävästi halvempaa kuin kehittää kokonaan uutta, suomalaiseen raideleveyteen soveltuvaa kalustoa.
– Eurooppalaisen raideleveyden kalustoa on enemmän saatavilla kuin suomalaisen raideleveyden kalustoa.
Samalla se toisi ensimmäisen kerran aitoa kilpailua rautateiden matkustajaliikenteeseen Suomessa.
Junatunneli Tallinasta Helsinkiin
Itäradan tavoite suurnopeusjunasta edellyttää, että kaukojunaliikenteelle suunniteltava lentorata Helsinki-Vantaalle toteutuu. Samalla tulisi jatkaa Suomen ja Viron välisen rautatietunnelin suunnittelua.
Tunneli tekisi mahdolliseksi, että Keski-Euroopasta Baltian läpi Tallinnaan parhaillaan rakennettava Rail Baltica jatkuisi Suomenlahden alittavassa tunnelissa Suomeen asti.
Samalla Rail Baltican Suomen pääteasema tulisi Helsinki-Vantaan lentoaseman alapuolelle, nykyisen rautatieaseman viereen louhittavaan maanalaiseen tilaan. Samalta asemalta lähtisivät myös itärataa liikennöivät junat Porvooseen ja Kouvolaan.
Tuolloin keskieurooppalaisilla rautatieyhtiöillä olisi pääsy Baltian läpi Suomeen. Matkustajajunien lisäksi radalla liikkuisi rahtia kuljettavia konttijunia.
– Jos meillä olisi eurooppalaisen raideleveyden yhteydessä tavaraliikenneyhteys Suomenlahden ali Manner-Eurooppaan, niin tämä luonnollisesti parantaisi Suomen huoltovarmuutta, muistuttaa Portaankorva.
EU:n toivotaan rahoittavan itärataa
Euroopan komissio esitti vuonna 2022 vaatimuksen, että uudet Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon raideyhteydet tulisi rakentaa eurooppalaisen standardin mukaisesti.
Itärataa on esitetty tähän laajennettuun liikenteen ydinverkkoon, joka tulisi rakentaa vuoteen 2040 mennessä.
EU on viime vuosina rahoittanut varsin avokätisesti uusia rautatiehankkeita, kuten kolmen Baltian maan läpi rakennettavaa Rail Balticaa.
Itäradan hankeyhtiössä uskotaan, että kapeampaan raideleveyteen päätyminen parantaa Suomen mahdollisuuksia saada rahoitusta itäradan suunnitteluun ja rakentamiseen.
– Toteutushankkeille on viime aikoina saatu 30 prosenttia tukea, ja EU:n reuna-alueilla edellisessä haussa tuki oli jopa 70 prosenttia, sanoo Portaankorva.
Uudet junat kulkevat aikaisintaan 2040-luvulla
Itäradan nykyinen suunnittelu kestää meneillään olevan vuosikymmenen loppuun. Päätöksiä radan rakentamisesta on tarkoitus tehdä 2030-luvun alkupuolella, ja ensimmäisen junat pääsisivät radalle 2030-luvun lopulla.
Pitkä suunnitteluaika tekee mahdolliseksi, ettei päätöstä raideleveydestä tehdä aivan lähivuosina.
– Eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotto ei lykkää hankkeen toteutumista.
Portaankorva myös toivoo, että vuosikymmenen aikana ilmapiiri uusien rautatieyhteyksien rakentamiselle muuttuu suotuisammaksi.
– Raideliikenteen merkitys kasvaa ja kaukoliikenteen matkustajamäärissä tehdään ennätyksiä. Tavaraliikenne tulee merkittävämmäksi.