Kauppatieteitä opiskeleva 23-vuotias Kalle Rautiainen uskoo, että hänen ikäluokkansa arvomaailma on jotain muuta kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Raisiolaisnuorukainen opiskelee Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.
– Nuorilla on suuria unelmia, ja monet haluavat jossain vaiheessa myös saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden. Nuoret eivät kuitenkaan juokse pelkästään rahan perässä, vaan myös muussa elämässä haetaan sellaista kokonaisvaltaista onnellisuutta.
Opiskelijat tuntuvat hänen mukaansa keskustelevan paljon yritysten arvoista ja vastuullisuuslupauksista. Samaan hengenvetoon Rautiainen toteaa, ettei kaikkia hänen sukupolvensa edustajia voi niputtaa samaan joukkoon.
– En väitä, että kaikki nuoret jakaisivat minun ajatusmaailmani. Mutta korkeakouluopiskelijoiden ja AMK-opiskelijoiden piireissä kuulee samanlaisia ajatuksia. Eikä se tarkoita, että koko ajan mietittäisiin tarkkaan arvoja, mutta ne ovat taustalla siellä.
Kalle Rautiainen toivoo saavansa tehdä työtä yrityksessä, jonka arvomaailma vastaisi hänen omaansa.
– Parasta mitä näkisin omassa tulevaisuudessani olisi, että pystyisin elättämään itseni työnteolla ja samalla kokea tekeväni jotain merkittävää. Eli en pelkästään tekisi työtä tienatakseni rahaa, vaan siinä olisi joku laajempi merkitys taustalla.
Maan suurimmat työnantajat ovat hyvin tietoisia arvojen merkityksestä
Kysyimme maan suurimmilta työnantajilta heidän kokemuksiaan Z-sukupolven edustajista työnhakijoina.
Suurin osa vastaajista kertoi nuoremman sukupolven olevan hyvin tietoisia työnantajayritysten arvoista. Lähes jokainen vastaaja korosti erityisesti sitä, että nuoret työhakijat ottavat selvää yrityksen arvomaailmasta jo ennen hakemuksen jättämistä.
Hoiva-alan vastauksissa korostui, että Z-sukupolvi ei tyydy kirjattuihin arvolupauksiin vaan nuoret haluavat myös tietää, kuinka ne käytännössä toteutuvat. Nuoret työnhakijat peräävät usein konkretiaa ylimalkaisten sloganeiden sijaan.
Ikäihmisille hoivapalveluita tarjoavasta Attendosta kerrotaan, että jopa useampi kuin joka kolmas työnhakijoista kysyy, kuinka yrityksen arvoihin kirjatut asiat käytännössä toteutuvat.
Hakijoita kiinnostaa, tarjoammeko vanhuksille myös vaikkapa musiikkia, kulttuuria, taidetta ja liikuntaa.
Karoliina Nikitin, resursointijohtaja, Attendo
Vastuullisuus, luonto ja kestävä kehitys vaikuttavat Z-sukupolven työpaikan valintaan. Vastauksissa korostuvat ihmisläheisyys, työilmapiiri ja perehdytyksen sekä työssä kehittymisen mahdollisuudet.
He kysyvät, mitä hyvää yritys tuottaa yhteiskuntaamme.
Erja Vilja, rekrytointipäällikkö, OP-ryhmä
Nuori sukupolvi haastaa työnantajat muuttamaan totuttuja toimintatapojaan. Useassa vastauksessa nousevat esiin Z-sukupolven erilaiset odotukset ja toiveet työtä ja työnantajaa kohtaan kuin aiemmilla sukupolvilla.
Esihenkilöltä kysytään enemmän joustavuutta, eikä esihenkilö ole enää sellainen auktoriteetti.
Monika Engman, yksikönpäällikkö, Esperi
Usean työnantajan vastauksessa korostui, että Z-sukupolven työpaikan valinnassa ei keskeistä ole enää vain palkka ja työpaikan pysyvyys. Ikäluokalle tärkeitä asioita arvo- ja vastuullisuuskysymysten ohella ovat muun elämän ja työn yhteensovittaminen.
Hakemus jätetään lähettämättä, jos koetaan ristiriitatilanne arvojen suhteen.
Kenneth Sundberg, asiakaspalvelujohtaja, Nordea
Tutkija Miia Grénman: Z-sukupolvi etsii merkityksellistä elämää
Tutkijatohtori Miia Grénman on tutkinut laajasti Z-sukupolven nuorten arvoja. Hänen mukaansa nuorten aikuisten asenteet muun muassa vastuullisuutta kohtaan ovat hyvin erilaisia kuin aiempien sukupolvien.
– Jos heitä verrataan vaikkapa edeltävään sukupolveen, on yksi läpitunkeva arvo ympäristötietoisuus. Heille ovat myös hyvin tärkeitä vastuullisuus, kestävyys ja eettisyys. Vastuullisuus kattaa sekä sosiaalisen että yhteiskunnallisen vastuullisuuden.
Termit sekaisin? Videolla Miia Grénman selventää, mitä boomereilla sekä X-, Y- ja Z-sukupolvilla tarkoitetaan.
Turun ja Jyväskylän yliopistoissa työskentelevä Grénman korostaa, että on tärkeää ymmärtää Z-sukupolven ajatusmaailmaa, koska heistä kasvaa tulevaisuuden johtajia.
– Meidän on tärkeää ymmärtää tätä sukupolvea myös työn näkökulmasta. Heidän arvonsa ja maailmankuvansa tulevat näkymään isosti joka paikassa.
Miia Grénmanin mukaan zetat etsivät elämässään merkityksellisyyttä, niin työssä kuin vapaa-ajalla.
– Jonkin merkityksellisen asian tekeminen ajaa heitä eteenpäin, ei niinkään ulkoinen motivaatio, kuten raha tai status. Se, että tarjotaan isoa rahapussia tai tiettyä titteliä, ei ratkaise. Totta kai yksilöllisiä eroja on aina, mutta isossa kuvassa tämä sukupolvi ajattelee näin.