EU-maiden pitäisi vähentää jopa 90 prosenttia ilmastopäästöistään vuoteen 2040 mennessä, esittää komissio.
Uudesta ilmastotavoitteesta kertoi ilmastokomissaari Wopke Hoekstra tiistaina alkuillasta.
Hoekstra avasi EU-parlamentin täysistunnon julkistamalla tavoitteen. Yle kertoi julki vuotaneesta, esityksen luonnoksesta aiemmin.
Vuoden 2040 tavoite tulee jo voimassa olevien, vuosien 2030 ja 2050 tavoitteiden rinnalle. Kaikkien vertailukohtana on vuosi 1990.
Tavoite perustuu sekä Pariisin ilmastosopimukseen että EU:n omaan ilmastolakiin. Pariisin ilmastosopimus edellyttää kaikilta maailman mailta lämpenemisen rajaamista alle kahteen asteeseen, lähelle 1,5 astetta.
EU:n oman ilmastolain mukaan uusi ilmastotavoite täytyy asettaa kuuden kuukauden kuluessa Pariisin sopimuksen välitilinpäätöksestä. Tilinpäätös tehtiin YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa joulukuussa.
Komission esitys on lähes yhtenevä EU:n ilmastopaneelin suosituksen kanssa. Paneeli on esittänyt, että EU:n pitäisi vähentää 90–95 prosenttia päästöistä vuoteen 2040 mennessä. Komission valitsema 90 prosenttia on siis paneelin esittämä alaraja päästövähennykselle.
Komissio kirjoittaa, että esitys on alku poliittiselle keskustelulle. Päätöksentekoon eli jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin ja parlamentin äänestykseen uusi ilmastotavoite voi edetä vasta EU-vaalien jälkeen. Vaalit pidetään kesäkuussa.
Komission mukaan EU voi onnistua 90 prosentin päästövähennyksessä vain, jos se saavuttaa ensin aiemman, vuoden 2030 tavoitteen. Maat ovat sopineet, että siihen mennessä EU vähentää 55 prosenttia nettopäästöistään. Vuoteen 2050 mennessä EU:n taas pitäisi olla hiilineutraali, eli päästöjen ja niitä imevien nielujen pitäisi olla yhtä suuret. Tavoitteita viedään jäsenmaissa jo täytäntöön osana EU:n ilmastolakia.
EU on tähän saakka vähentänyt 33 prosenttia päästöistä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
EU:n pitäisi varastoida Suomen vuotuisia päästöjä vastaava määrä hiilidioksidia
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä sanoo, että vuoden 2040 tavoite on tärkeä etappi ennen hiilineutraalisuuden saavuttamista kuluvan vuosisadan puolivälissä.
– On tärkeää, että päästöissä pysytään vähenevällä polulla. Sillä, miten nämä välivuodet hoidetaan, on paljon merkitystä, Seppälä kuvaa välitavoitteen tarpeellisuutta.
Seppälän mukaan EU voi saavuttaa edeltävän, vuoden 2030 päästövähennystavoitteen vain, jos maakäyttösektorin nettonielua pystytään vahvistamaan. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa metsien muodostaman hiilinielun lisäämistä.
– Päästöpuolella asiat etenevät, mutta tavoitteeseen on vielä aika paljon matkaa. Siihen päästään, jos tämä maankäyttösektorin haaste saadaan ratkaistua, Seppälä sanoo.
EU:n maankäyttösektorin eli muun muassa metsien muodostamat nettonielut ovat kaukana tavoitteesta. EU-maat ovat sopineet, että nielun pitäisi olla 310 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2030. Kolme vuotta sitten ne imivät vain 230 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Hiilinielut ovat pienentyneet myös Suomessa.
Komission mukaan uusi ilmastotavoite edellyttää luonnollisten nielujen lisäksi niin sanottuja teknisiä nieluja eli hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.
Se tarkoittaa teknologiaa, jolla hiilidioksidi otetaan talteen suoraan teollisuuslaitosten piipuista ja varastoidaan pysyvästi merenpohjan alle. Hiilidioksidia voidaan myös käyttää ja kierrättää teollisuudessa.
Komissio on aiemmin esittänyt, että EU kehittäisi noin 50 miljoonan tonnin vuotuisen hiilidioksidin varastointikapasiteetin vuoteen 2030 mennessä. Määrä vastaa kokoluokaltaan Suomen vuosittaisia nettopäästöjä. Komission mukaan kapasiteetin pitäisi kasvaa noin 280 miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä.
Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) pitää hiilidioksidin talteenoton, uusiokäytön ja varastoinnin nostamista EU:n ilmastopolitiikkaan tervetulleena.
Ministerin mukaan teknologian käyttö helpottaa Suomen tilannetta metsien ja maaperän nielujen pienennyttyä.
Hän sanoo, että EU:n tavoite 90 prosentin päästövähennyksistä vuodelle 2040 on Suomen linjan mukainen.
– Puuperäisen hiilidioksidin nappaamisessa talteen Suomi ja Ruotsi ovat itse asiassa suurvaltoja. Meillä on enemmän puuperäístä hiilidioksidia tehtaiden piipuissa kuin missään muussa EU-maassa. Jos saamme siitä merkittävän osan talteen ja teemme siitä liiketoimintaa, pystymme samalla hyödyntämään monipuolisemmin ja tarkemmin metsävarojamme, Mykkänen
Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo nostanut teknisten hiilinielujen käytön ohjelmaansa. Hallitus kaavailee puuperäisen eli muun muassa bioenergiasta syntyvän hiilidioksidin talteenottoa.
Ilmastopaneeli: Tekniset hiilinielut kalliimpia kuin metsänielut
Jyri Seppälän mukaan teknisten hiilinielujen rooli tulee uuden ilmastotavoitteen myötä kasvamaan. Luonnollista, metsien ja maaperän muodostamaa hiilinielua on kuitenkin hänen mukaansa vahvistettava.
Metsien tarjoama hiilensidonta ja maankäyttösektorin eli esimerkiksi turvepeltojen päästöjen vähentäminen on yhteiskunnalle moninverroin halvempaa kuin hiilidioksidin sitominen uuden teknologian avulla, Seppälä sanoo.
Suomen ilmastopaneeli arvioi loppuvuodesta, että yhden hillidioksiditonnin sitominen teknisten nielujen avulla maksaa yli 120–240 euroa. Maankäyttösektorilla sidotun hiilidioksiditonnin hinta taas on alimmillaan 10–20 euroa.
– Syy, miksi maankäyttösektori on tuotu osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa on, että se on edullinen tapa vähentää päästöjä, Seppälä sanoo.
Juttua muokattu 18.33: Muokattu Jyri Seppälän sitaatteja.