LUSAKA, SAMBIA Suomen valtiolta tukea saanut yrittäjä Sambiassa käyttää lapsia jätteiden lajitteluun.
Kouluikäiset ja nuoremmatkin lapset tonkivat yrittäjän pihalla roskia ja auttavat vanhempiaan niiden lajittelussa.
Lapset pöyhivät jätteitä ilman suojavarusteita. Heidän ympärillään leijuu katku, joka syntyy pihalla sulatettavasta muovista.
Asia kävi ilmi Ylen vieraillessa Plastpave Zambia -yrityksessä viime viikolla Sambiassa, lähellä pääkaupunki Lusakaa.
Vierailu oli osa Suomen ulkoministeriön järjestämää koulutusohjelmaa, jonka tarkoitus oli esitellä toimittajille kehitysapua Sambiassa.
Investointitukea Suomesta vuonna 2023 saanut Plastpave Zambia kierrättää jätteitä ja valmistaa pakkausmuoveista esimerkiksi huonekaluja ja aidanseipäitä.
”Lapset tykkäävät tonkia roskia”
Ylen saapuessa paikalle jätteitä lajitteli silmämääräisesti noin kymmenkunta lasta.
Kun vierailu virallisesti alkoi ja yhtiön omistaja Lwenga Mulela ryhtyi esittelemään aluetta toimittajille, lapset ja heidän äitinsä olivat jo lähteneet pois töistä.
Mulelan mukaan kyse ei ole lapsityövoiman hyväksikäytöstä.
– Ei meillä ole lapsityövoimaa, koska heille ei makseta mitään! Lapset tykkäävät muutenkin tonkia roskia ja he saavat pitää löytämänsä keksit. He tulevat tänne äitiensä kanssa, Mulela sanoi.
Yhtiö käsittelee tällä hetkellä etenkin keksipakettien pakkausmuoveja, joita Mulela on saanut ilmaiseksi paikalliselta yritykseltä.
Suojavarusteet puuttuivat
Lapsityövoiman käyttö on verrattain yleistä Sambiassa. Yhdysvaltain työministeriön selvityksen mukaan noin 7,8 prosenttia 5–14-vuotiaista lapsista Sambiassa työskentelee.
Rajanveto esimerkiksi vanhempien auttamisen ja lasten taloudellisen hyväksikäytön välillä on vaikeaa ja tapauskohtaista.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan lapsityöstä voidaan puhua, kun työ on fyysisesti tai psyykkisesti haitallista lapsen kehitykselle ja kun se vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin käydä koulua.
Ylen vieraillessa Plastpave Zambia -yrityksessä koulut Sambiassa olivat suljettuina, koska maassa oli koleraepidemia. Osa jätteitä kaivelevista lapsista oli selvästi alle kouluikäisiä.
Lapsilla ja heidän äideillään ei näyttänyt olevan jätteiden käsittelyyn tarvittavia suojavarusteita kuten hanskoja tai haalareita.
– Älkää menkö kävelemään jätteisiin, koska teillä ei ole suojavarusteita, toimitusjohtaja Mulela ohjeisti journalisteja esitellessään yritystään.
Lapset ja aikuiset työskentelivät lähellä metallisia patoja, joissa muovia sulatetaan ennen sen valamista uuteen muotoon. Kenelläkään Ylen näkemällä työntekijällä ei ollut hengityssuojaimia.
Padoista nousevien höyryjen mahdolliset terveysvaikutukset eivät huolestuttaneet yhtiön toimitusjohtajaa.
– Kaasut eivät ole niin vaarallisia, koska työ tapahtuu ulkoilmassa. Työntekijät sitä paitsi tarkastetaan lääkärissä aina kolmen kuukauden välein, Mulela totesi.
Hänen mukaansa yhtiön työntekijöille on tarjottu suojavarusteita, mutta he eivät kuumuuden vuoksi halua käyttää niitä.
Ylen haastattelema toimitusjohtaja kertoi yrityksestään varsin avoimesti ja vaikutti olevan täysin tietämätön siitä, ettei yhtiön toiminta välttämättä täytä vastuullisen yritystoiminnan kriteerejä.
Hanke ulkoistettu konsulttiyhtiölle
Suomi on auttanut Plastpave Zambiaa 30 000 euron arvoisella investointituella, jolla yhtiölle hankittiin jätemuovin käsittelyyn tarvittavia laitteita.
Yhtiölle ei ole annettu rahaa suoraan, mutta sille on ostettu esimerkiksi kuorma-auto, digitaalivaaka ja muovisilppuri.
Yhtiön omistaja Lwenga Mulela on myös vieraillut Suomessa verkostoitumassa ja tutustumassa paikalliseen jätteenkäsittelyyn.
Plastpave Zambia on yksi niistä 369 sambialaisesta yrityksestä, joita Suomi tuki vuosina 2018–2023 käynnissä olleen AGS-hankkeen kautta. Yle vieraili Sambiassa kahdessa tukea saaneessa yrityksessä.
Suomen ulkoministeriön johtaman AGS-hankkeen tavoitteena on ollut kiihdyttää Sambian pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja luoda lisää taloudellisia yhteyksiä Suomen ja Sambian välille.
Vuodenvaihteessa päättyneellä projektilla oli myös kehityspoliittisia päämääriä. Sillä pyrittiin edistämään muun muassa Sambian kiertotaloutta ja parantamaan naisten asemaa liike-elämässä.
Tukea sambialaisille pk-yrityksille jaettiin yhteensä yhdeksän miljoonan euron edestä.
Ulkoministeriö valitsi hankkeen toteuttajaksi kilpailutuksen kautta Niras Finland -konsultointiyhtiön.
Vantaan Tikkurilasta käsin johdettu yritys kokosi Sambiaan kansainvälisen ryhmän, joka alkoi toteuttaa ulkoministeriön hanketta. Käytännössä ulkoministeriön rooli oli ohjata hankkeen yleistä etenemistä ja hyväksyä tuensaajat konsulttiyhtiön esitysten pohjalta.
Koska tuki jakautui satoihin yrityksiin, suomalaiset virkamiehet vierailivat vain murto-osassa kaikista tukea saaneista firmoista.
”Selvitetään perin pohjin”
Yritysvierailun jälkeen ulkoministeriössä on alettu selvittää, miksi lapset tonkivat jätteitä ministeriön tukeman yrityksen pihalla.
– Ulkoministeriö suhtautuu tähän erittäin vakavasti. Asia tullaan selvittämään perin pohjin. Keitä nämä lapset ovat ja miksi tästä ei ole raportoitu meille päin? kommentoi Lusakan suurlähetystön kehitysyhteistyöstä vastaava Jan Koivu.
– Pitää myös katsoa, onko tässä rikottu paikallisia lakeja, Koivu jatkaa.
Hänen mukaansa vielä on liian aikaista sanoa, että Suomi on tukenut lapsityövoiman käyttöä Sambiassa.
– On selvää, että lapsia ei pitäisi olla tuotantoalueella ja että kaikkien työntekijöiden turvallisuudesta tulisi pitää tarkasti huolta. Tämä on lähtökohta, mistä asiaa on nyt lähdetty selvittämään, Koivu sanoo.
Tiistaina ei vielä ollut tiedossa, onko kukaan hanketta Sambiassa organisoineen yhtiön konsulteista käynyt Plastpave Zambia -yrityksessä sen jälkeen, kun yhtiö sai tarvitsemansa laitteet.
Koivu toivoo, että asioihin saataisiin selvyyttä mahdollisimman pian.
– Tässä on nyt useampia asioita, jotka huolestuttavat ja joista pitää saada lisää tietoa. On ehkä hyvä muistaa, että vastuullinen yritystoiminta ja työntekijöiden oikeudet ovat Sambiassa lapsenkengissä ja osin juuri sen vuoksi täällä tehdään kehitysyhteistyötä, Koivu toteaa.
Artikkelia täsmennetty 28.2.2024 klo 15.15
Virke ”Lapset työskentelevät ilman suojavarusteita” on muutettu muotoon ”Lapset pöyhivät jätteitä ilman suojavarusteita.”