Sveitsiläinen hiihtotähti Nadine Fähndrich hätkähdytti aiemmin tällä viikolla, kun hän kertoi palanneensa vain kaksi viikkoa sydänleikkauksen jälkeen maailmancup-kilpailuihin.
Fähndrich vielä palasi suoraan huipulle. Hän oli tiistaina Drammenissa perinteisen hiihtotavan maailmancup-sprintissä finaalissa ja hiihti viidenneksi. Perjantaina Falunissa maailmancupin päätösviikonlopun sprintissä Fähndrich oli taas finaalissa ja kuudes.
Fähndrich kertoi Drammenissa Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle, että hänellä oli rytmihäiriöitä sydämessään ja oli käynyt leikkauksessa.
Sveitsiläisen mukaan hänellä oli ollut kauden mittaan isoja ongelmia etenkin pidemmillä matkoilla. Viime kaudella Fähndrich taisteli sprintticupin voitosta maailmancupin päätösviikonloppuna. Viime kaudella hänellä ei ollut omien sanojensa mukaan niin isoja ongelmia.
Kuukausi sitten Fähnrich keskeytti 20 kilometrin yhteislähtökilpailun sydänongelmien takia Kanadassa Canmoren maailmancupissa. Vielä sen jälkeen Fähndrich kilpaili Pohjois-Amerikan kiertueella Minnesotassa ja oli sprinttikilpailussa neljäs, kunnes jäi kilpailutauolle.
Urheilukardiologi Kirsi Korpi uskoo mediatietojen perusteella, että Fähndrichillä on ollut melko hyvänlaatuinen rytmihäiriö, mutta rasituksessa ilmaantuessaan se estää kilpaurheilun. Fähndrichillä on mahdollisesti aiheuttanut ongelmia sydämessä aktivoitunut oikorata.
Toipumisaikataulun perusteella urheilukardiologi epäilee, että Fähndrichillä olisi ollut supraventrikulaarinen takykardia eli SVT.
– Varsinainen toipuminen on punktiokohdan eli yleensä nivusen toipuminen. Kun tällaisia toimenpiteitä tehdään, nivuslaskimoon tehdään punktio ja tästä kohtaa viedään toimenpidekatetrit sydämeen. Nivuskohdan toipuminen on yleensä noin kaksi viikkoa. Sen verran aikaa suositellaan ennen kuin lähdetään ponnistelemaan, Korpi avaa.
SVT hoidetaan niin sanotulla ablaatiotoimenpiteellä. Oikorata katkaistaan. Se ei vaikuta sydämen toimintaan. Tällainen toimintatapa on yleinen.
Vastaavanlaisista oikoratatyyppisistä rytmihäiriöistä kertoi aikanaan kärsineensä uimari Jani Sievinen. Hänen rytmihäiriönsä korjattiin operaatiolla, jolla vaikutettiin sydämen rytmiä sääteleviin hermoihin.
– Oikorata voi koska tahansa aktivoitua missä tahansa iässä, vauvasta vaariin. Se on osittain perinnöllistä, Korpi kuvailee yleisellä tasolla.
Jos rytmihäiriössä olisi kyse eteisvärinästä sydämessä, paluu ei onnistuisi niin nopeasti.
– Silloin hoitotoimenpiteitä joudutaan tekemään laajemmalle alueelle. Se tarkoittaa sitä, että leposyke jää usein korkeammalle muutamaksi kuukaudeksi. Silloin kilpaurheiluun palaaminen ei yleensä onnistu näin nopeasti, Helsingin Sydänkeskuksessa työskentelevä Korpi sanoo.
Jos mietitään ihan ketä tahansa, ei vain huippu-urheilijaa, niin milloin kannattaa olla huolissaan, että sydämessä olisi jotain vikaa?
– Kun tulee rintakipua varsinkin toistetusti, olkoon sitten levossa tai rasituksessa, sitä pitäisi lähteä selvittämään, Korpi alleviivaa.
Joskus sydänvaivat voivat myös oireilla suorituskyvyn laskuna.
Nuorella ihmisellä rintakipu voi olla ajoittain tukirankaperäistä, mutta rasituksessa tuleva rintakipu pitää aina selvittää.
– Jos tulee sydämentykyttelyä tai muunlaisia rytmihäiriötuntemuksia sekä erityisesti näihin liittyvää huimausta tai huonovointisuutta, sekin pitää selvittää.