Yhä useampi abi aikoo pitää välivuoden, koska jatko-opinnot stressaavat liikaa

Yli puolet lukiolaisista kokee stressiä jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta. Abiturienteista yli puolet pohtii välivuoden pitämistä.

Nuori nainen katsoo kameraan koulun käytävällä.
Tämän kevään abiturientti Wilma Tolonen haaveilee historian opinnoista yliopistossa. Jos opiskelupaikka ei irtoa ensi yrittämällä, on vaihtoehtona välivuoden pitäminen. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle
  • Tarja Nyyssönen

– Seiska, ei ihan kauheasti mutta jonkin verran kuitenkin.

Näin arvioi Pieksämäen lukion abiturientti Wilma Tolonen sitä, kuinka paljon jatko-opinnot stressaavat asteikolla 1–10.

Tolosen haaveissa olisi päästä yliopistoon opiskelemaan historiaa. Eniten häntä mietityttää opiskelupaikan saaminen: jos ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät suoraan avaa yliopiston ovia, on pääsykokeisiin valmistautuminen stressaavaa.

– Sitten pitää lukea ja käydä töissä, huolettaa jääkö vapaa-aikaa ollenkaan. Ja saako levättyä tarpeeksi, Tolonen sanoo.

Tolonen on suunnitellut pitävänsä välivuoden, jos historian opiskelut eivät syksyllä ala. Välivuosi tarkoittaisi hänelle työntekoa joko Suomessa tai ulkomailla.

Abi Wilma Tolonen haaveilee historian opinnoista

Välivuosi vaihtoehtona

Wilma Tolonen ei ole ajatustensa kanssa yksin: 57 prosenttia lukiolaisista kokee jatko-opiskelupaikkaan liittyvää stressiä. Viime kuussa julkaistun lukiolaisraportin mukaan stressiä tuovat sekä jatkopaikan valinta että hakeminen.

Aikaisempaa useampi lukiolainen kertoo pitävänsä lukion jälkeen välivuoden opiskeluista. Pelkästään abiturienteista yli puolet pohtii välivuoden pitämistä.

Lukiolaisraportin julkaisseen studentum.fi-koulutussivuston viestintäpäällikkö Emma Niemi näkee taustalla useita syitä.

– Osa haluaa hengähdystauon raskaiden lukio-opintojen jälkeen, osa ei vielä tiedä, mihin haluaisi hakea, ja toisia jännittää valitseeko oikean alan, Niemi kertoo.

Lukiolaisille syksyllä tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 3 400 lukiolaista yli 300 lukiosta. Niemi kertoo vastauksista huokuvan epävarmuutta. Moni pelkää menettävänsä hakuprosessissa ensikertalaisen asemansa ja valitsevansa väärän alan.

– Monella alalla on kiintiö ensi kertaa kouluun hakeville. Se on usein aika isokin, ja kun et enää ole ensikertalainen, niin et voi myöskään siinä kiintiössä hakea, Niemi valottaa.

Stressiä monesta suunnasta

Nuorten kokema stressi kertoo Niemen mukaan isosta kuormituksesta. Lukio-opinnot vievät mehut niin, että monen on vaikea kääntää katsetta suoraan jatko-opintoihin.

Viime vuosina myös maailmantilanne on lisännyt stressiä: koronan tuoma eristäytyminen, sota Euroopassa, talouskriisi ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset sekä ilmastonmuutos, Niemi luettelee.

– Nuorilla on yleinen huoli tulevasta. Pohditaan, mikä on maapallon kohtalo ja millä aloilla tulevaisuudessa on töitä.

Niemen mukaan nuoret kaipaavat lisää selkeää tietoa eri jatko-opintomahdollisuuksista. Netin tietotulvasta voi olla vaikea haarukoida itselle sopivaa alaa, mihin työtehtäviin siitä voi päätyä ja millaisia uramahdollisuuksia on olemassa.

Tulevaisuuden työnäkymät huolettavat myös Wilma Tolosta, mutta historian opinnot ovat silti ainoa mielessä oleva vaihtoehto jatko-opintoihin.

– Historia on niin mielenkiintoista, etten oikein osaa muuta alaa ajatella. Esimerkiksi arkeologin ura kiinnostaisi, Tolonen sanoo.