Seitsemän vuotta sitten alin vanhuuseläkeikä sidottiin elinajanodotteeseen. Uudistuksen jälkeen nuorten ennustettu eläkeikä on noussut useilla vuosilla.
Monien nuorten puheisiin on hiipinyt ajatus siitä, etteivät he pääse ikinä eläkkeelle. Ainakin terveet vuodet uhrataan ura-alttarille, vaikka vanhemmat sukupolvet ovat saaneet nauttia eläkkeestä hyvinvoivina kuusikymppisinä.
Tämän hetken tietojen mukaan myös nykynuorilla on edessä vuosia eläkepäiviä – jos eläkejärjestelmä pysyy nykyisenlaisena. Selvitimme, mitä tiedämme tulevaisuuden eläkkeistä.
Alla olevalla videolla 24-vuotias Vivian Tiihonen kertoo, miltä nousevat eläkeiät tuntuvat.
Eläke kaukainen ajatus
Lopulliset eläkeiät lasketaan vuosittain 62-vuotiaille. Tässä jutussa puhutut eläkeiät ovat siis vasta ennusteita, jotka perustuvat elinajanodotteeseen.
Ennustetut eläkeiät nousevat vuosi vuodelta. Vuonna 1955 syntyneet pääsivät eläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Nyt 21-vuotiaiden alin eläkeikä on jo kivunnut 68 vuoteen ja 10 kuukauteen.
Lisäksi tavoitteena on, että nuoret jaksaisivat töissä vielä muutaman vuoden alimman eläkeiän jälkeenkin. Vasta tavoite-eläkeiässä eläkeläinen saa täyttä eläkettä. Tavoite-eläkeikä on noin 1–2 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.
Eläkeiän nouseminen on saanut lahtelaisen 24-vuotiaan Vivian Tiihosen ajattelemaan, ettei hänen ikäpolvensa pääse nauttimaan terveistä eläkepäivistä.
Tiihonen opiskelee Lab-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajaksi. Valmistumisen jälkeen edessä näyttää olevan vuosikymmeniä työn tekoa.
– Minulla on aika negatiivinen ajatus omasta eläkeajasta. Tuskin tulen ikinä saavuttamaan sitä. Pyrin ajattelemaan, että elämä on nyt eikä joskus, kun olen eläkkeellä.
Tiihonen arvelee, että ihmiset tulevat tekemään nykyistä enemmän keikkatöitä myös eläkeiässä. Kuitenkin ajatus hänestä mummona huolehtimassa mummoista kuulostaa absurdilta.
Tiihonen vieraili eläkkeellä olevan Anneli Malinin luona. Katso, mitkä kaksi kysymystä Tiihonen halusi kysyä Malinilta.
Myös sosionomiksi opiskeleva lahtelainen Kerkko Nieminen on valmistautunut tekemään pitkän uran. Opiskelija on kokenut eläkeiän nousun epäoikeudenmukaisena.
– Kun mietin omia vanhempia ja isovanhempia, aluksi tuli vähän katkeruutta ja kateutta siitä, että miksi he pääsevät niin nuorina. Sen jälkeen ajatukseni on kääntynyt niin, että elän pidempään, ja se mahdollistaa pidemmän työuran.
Joka toinen nuori elää satavuotiaaksi
Eläkeiän alaraja on noussut koko ajan, koska ihmisten eliniänodote on noussut. 1940-luvun alussa 15v-vuotiaan suomalaisen miehen odotettiin elävän eli keskimäärin päälle 60-vuotiaaksi, kun nykypäivänä miehen elinajanodote on 79 vuotta.
Eliniänodote ei edes kerro, miten paljon ihmisten elinikä on oikeasti noussut, koska se ei ota huomioon esimerkiksi ihmisten terveydentilan paranemista ja lääketieteellistä kehitystä.
Nykytiedon valossa joka toinen parikymppinen tulee elämään satavuotiaaksi, kertoo Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Sirén.
Eliniän pidentyminen tuo nuorille lisää vuosia työelämässä. Eläkeiän nousun vuoksi lisäeläkevuosia kertyy sen sijaan kitsaammin. Ja niin on ollut eläkeuudistuksen tarkoituskin.
Vaikka eläkeikä nousee, nykynuorille näyttää jäävän eläkevuosia melko saman verran kuin heidän vanhemmilleenkin, noin parikymmentä vuotta.
Iso kysymys onkin, että uhraavatko nuoret terveet vuotensa töihin, ja pääsevät eläkepäiville vasta kun jalka ei enää nouse.
Terveitä vuosia uhkaavat uudet ongelmat
27-vuotias Kerkko Nieminen toivoo, että hän saisi eläkkeellä nauttia elämästä ja tehdä asioista, joista hän nauttii. Ehkä viimeisillä vuosilla voisi lepäillä etelän lämmössä.
– Itsellä on kova luotto lääketieteeseen ja terveysteknologian kehitykseen. Uskon, että haasteet, jotka ovat tällä hetkellä yleisiä eläkeläisillä, eivät ole välttämättä yleisiä vaivoja, kun olen eläkeläinen.
Kerkko Nieminen tapasi eläkkeellä olevan Eero Niemisen. Katso, miten Eero selvisi Kerkon esittämistä vaikeista kysymyksistä.
Asiantuntijoiden mukaan nuorten eläke-elämä näyttää terveyden kannalta valoisalta. Tutkimuksissa eläkeikäisten toimintakyky on parantunut aikaisempiin sukupolviin verrattuna.
Näyttää siltä, että ihmisten sairastuminen myöhenee käsi kädessä eliniän kasvun kanssa. Elinvuodet pidentävät elämää keskeltä, eivätkä lisää sairaiden vuosien määrää, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.
Professori Sirén uskoo, ettei terveitä eläkevuosia jaeta nykynuorille tasapuolisesti.
– Jos ajatellaan, että puolet ikäluokasta eläisi 100-vuotiaaksi, siihen porukkaan mahtuu paljon kaikenlaista. Kun on pitkä elämä, huono-osaisuus ja eriarvoistavat jutut kasautuvat. Se näkyy vanhuusiässä.
Eläkeajan terveyteen vaikuttaa esimerkiksi varallisuus. State of Health in EU-raportin mukaan suurtuloisimmat kokivat terveytensä hyväksi yleisemmin kuin pienituloisemmat.
Eläkeläisyys muuttuu varmasti
Sirén muistuttaa, että eläkeläisyys ei ole kovin vanha ajatus.
Vasta toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa alettiin miettiä, että pitäisi turvata toimeentulo heille, jotka eivät voi enää tehdä töitä.
– Se ajatus on muuttunut vuosikymmenten aikana niin, että eläke nähdään enemmän palkintona tehdystä työurasta. Sen jälkeen voi vain nautiskella.
Eläkejärjestelmää tullaan muuttamaan vielä monta kertaa ennen kuin kaksikymppiset ja kolmekymppiset pääsevät eläkkeelle.
Jo nyt Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on tehdä eläkeuudistus.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton mukaan uudistusta tarvitaan vähentämään eläkemaksujen nostopaineita ja tasapainottamaan valtion taloutta. Kauton mielestä eläkeiän korottamiseen ei näytä olevan akuuttia painetta.
Eläkeläisyys tulee varmasti olemaan toisenlaista 40 vuoden päästä kuin nyt. Jokainen sukupolvi rakentaa lopulta itse sen, millaista on olla eläkeläinen.
Vivian Tiihonen uskoo, ettei hänestä tule ainakaan villasukkia kutovaa mummoa.
– Luulen, että minusta ei tule stereotyypistä eläkeläistä. Roolimallini on oma mummoni, joka on supersiisti ihminen. Hän on nuorekas. Haluan olla ihminen, joka elää ja tekee kaikkea siistiä.
Juttua varten on lisäksi haastateltu Eläketurvakeskuksen matemaatikko Tuija Nopolaa.
Voit keskustella alla aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 20.8. kello 23.00.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.